Jahve

Jahve on Israelin Jumalan erisnimi. Jumala paljasti nimensä Moosekselle: ”Minä olen se joka olen.” (2. Moos. 3: 14.) Jumalan nimestä puhuttaessa nimi ja persoona kytkeytyvät kiinteästi yhteen. Raamatun ajattelutavassa Jumalan nimi tarkoittaa Jumalaa itseään sellaisena kuin hän ilmoittaa itsensä ihmisille. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jumalan erisnimeen sisältyy luomisen ja ylläpitämisen ajatus: "Hän saattaa olemaan sen mikä on."

Heprean kielessä Jumalan nimi kirjoitetaan neljällä konsonantilla JHWH, יהוה (kr.tetragrammaton). Vokaaleja ei yleensä kirjoitettu. Vasta keskiajalla juutalaiset oppineet (ns. masoreetit) alkoivat merkitä Vanhan testamentin tekstiin vokaalimerkkejä oikean ääntämistavan varmistamiseksi. Jumalan nimeä ei kuitenkaan lausuttu ääneen, jotta sen turhaan lausuminen (2. käsky) vältettäisiin. Tästä syystä Jahve-sanan vokaalit korvattiin jollain Herraa tarkoittavan sanan vokaaleilla (esim. Adonai). Ensimmäinen a-vokaali jätettiin kuitenkin merkitsemättä, ettei kukaan lukisi edes ensimmäistä tavua "Jah-".

Masoreettien käytäntö on myöhemmin johtanut väärään lukutapaan. Sana ”Jehova” on siten virheellinen tulkinta heprean kielestä.

Jumalan erisnimi liittyy myös Halleluja-huutoon. Sen viimeinen tavu ilmaisee Jahven nimen.