Jäsenyys kirkossa

Sisällysluettelo

[piilota]

Kirkon jäseneksi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi voi tulla kolmella eri tavalla:

a) Kasteen kautta. Kastettavat voivat olla lapsia tai aikuisia. 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat kirkkoon liittyjät osallistuvat kasteopetukseen ennen kastamista.

b) Aikaisemmin muussa kristillisessä kirkossa tai yhteisöissä oikein kastetut pääsevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi tunnustamalla kirkon tunnustuksen. Heitä ei kasteta uudelleen.

c) Kirkon jäsenyydestä eronnut voi liittyä takaisin kirkon yhteyteen ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä asuinpaikkansa seurakuntaan.

Kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon hengellisestä elämästä: sakramenteista ja kirkollisista toimituksista sekä muusta seurakunnan toiminnasta. Kirkon jäsenellä on äänioikeus seurakunnallisissa vaaleissa sekä oikeus toimia kummina. Kirkko perii jäseniltään jäsenmaksuna kirkollisveroa, jonka suuruuden kukin seurakunta päättää itse.

Kirkon jäsen kuuluu kotikuntansa mukaiseen paikallisseurakuntaan.

Kirkosta eroaminen

Kirkon jäsenyydestä eroaminen tapahtuu uskonnonvapauslain esittämällä tavalla. Eroilmoituksen voi jättää oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon tai mihin tahansa maistraattiin. Erota voi myös postitse tai internetissä.

Luterilaisuuden mukaan kirkosta eronnut elää ekskommunikaation tilassa eli näkyvän kirkollisen yhteyden ja sakramenttiyhteyden ulkopuolella. Papeilla ei ole velvollisuutta siunata hautaan kirkosta eronneita, mutta valtaosa suostuu tähän sielunhoidollisista syistä. Lähes kaikki vainajat Suomessa siunataan kirkollisesti hautaan.

Lapsen jäsenyys kirkossa

Alaikäisen lapsen jäsenyyden edellytyksiä säätelevät uskonnonvapauslaki ja kirkkolaki. 1.8.2003 voimaan tulleen uskonnonvapauslain mukaan lapsi ei automaattisesti seuraa jommankumman vanhemman uskontokuntaa, vaan lapsen on mahdollista liittyä uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi huoltajien erillisellä päätöksellä.

Lapsen huoltajat yhdessä päättävät lapsen uskonnollisesta asemasta eli siitä, halutaanko lapsi liittää seurakunnan jäseneksi tai erottaa sen jäsenyydestä. Päätöksentekoon 12–17-vuotiaan lapsen uskonnollisesta asemasta osallistuu myös lapsi itse. Lapsen uskonnollisen aseman muuttaminen edellyttää kaikkien päätöksentekoon osallistuvien yksimielisyyttä. Alle yksivuotiaan lapsen kohdalla pätee lisäksi poikkeussäännös: jos huoltajat eivät sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti yksinkin päättää alle yksivuotiaan lapsen liittämisestä seurakunnan jäseneksi eli tämän kastamisesta.

Kirkkolaissa on säädetty alaikäisen lapsen jäsenyyden edellytyksistä. Alle 12-vuotiaan lapsen liittäminen seurakunnan jäseneksi edellyttää sitä, että ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Vastaavasti 12-vuotias tai sitä vanhempi lapsi voidaan liittää seurakunnan jäseneksi, vaikka kukaan hänen vanhemmistaan tai huoltajistaan ei olisi kirkon jäsen.

Kirkon jäsenen velvollisuudet

Kirkon jäsenen velvollisuus on kastattaa lapsensa ja huolehtia sekä heidän että omasta hengellisestä kasvustaan. Kirkkojärjestyksen mukaan ”kirkon jäsenen tulee osallistua jumalanpalvelukseen, käyttää muutenkin armonvälineitä ja edistää seurakunnan tehtävän toteutumista. Kirkon jäsenen tulee noudattaa kristillistä elämäntapaa, solmia avioliittonsa säädetyllä tavalla, antaa kastaa lapsensa ja huolehtia heidän kristillisestä kasvatuksestaan”.