Islam

Islam on maailman toiseksi levinnein uskonto. Se kuuluu suuriin maailmanuskontoihin. Islam syntyi Arabian niemimaalla 600-luvulla. Sen perusti profeetta Muhammad (570–632), joka islamin mukaan otti vastaan ilmestyksiä Jumalalta. Islaminuskon kehittymiseen vaikuttivat Muhammadin ilmestysten lisäksi muun muassa muinaisarabialainen uskonto, juutalaisuus ja kristinusko.

Islamia tunnustavaa henkilöä kutsutaan muslimiksi.

Islamin oppi

Islamin opin mukaan on olemassa vain yksi Jumala, arabiaksi Allah, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen profeetta Muhammad on välittänyt ihmisille. Islamin pyhä kirja on Koraani. Se koostuu Muhammadin saamista ilmestyksistä. Toisena ohjenuorana on niin sanottu perimätietokirjallisuus (arabiaksi hadith), joka sisältää profeetan menettelytavan (arabiaksi sunna).

Islamin mukaan ihminen on Jumalan luoma, pohjimmiltaan hyvä ja vastuussa teoistaan. Ihmisen tulee alistua Jumalan tahtoon. Pelastus tulee uskonnon velvoitteiden tarkan noudattamisen kautta. Jumala antaa kaikki synnit anteeksi, jos ihminen katuu ja pyytää anteeksiantoa. Ainoa synti, jota Jumala ei anna anteeksi on se, jos hänen rinnalleen otetaan joku toinen Jumala. Hyvät ja pahat teot punnitaan viimeisellä tuomiolla.

Hyvän elämän perusta rakentuu islamissa uskosta yhteen Jumalaan, Hänen profeettoihinsa ja heidän kauttaan lähetettyihin pyhiin kirjoihin, enkeleihin, tuomiopäivään ja fatalismiin (Jumala on määrännyt kaiken ennakolta). Jokaisen muslimin velvollisuuksiin kuuluvat uskontunnustus, rukous, paasto, almut ja pyhiinvaellus Mekkaan. Islamilaisuuden keskus on Kaaban temppeli Mekassa.

Ihmisen venymistä äärimmilleen henkilökohtaisessa islamin oppien seuraamisessaan kuvaa arabian sana jihad (suom. 'vaivan näkeminen, kamppailu, kilvoittelu'). Muslimi voi uhrata kaikki ruumiilliset ja henkiset voimansa, omaisuutensa, varansa ja joskus jopa elämänsä taistellessaan maailman pahoja voimia vastaan, jotta epäoikeudenmukaisuus, sorto ja niskoittelu loppuisivat ja Jumalan oikeudenmukainen järjestys saisi vallan.

Perusmerkityksessään jihadilla ei ole mitään tekemistä sotimisen kanssa. Kuitenkin jo islamin valloitussotien yhteydessä 600-luvulla syntyi käsitys taistelemisesta uskonnon puolesta. Profeetta Muhammed oli Medinassa ollessaan (622–632) käynyt sotaa Mekan pakanallista kaupunkia vastaan ja lopulta valloittanut kaupungin islamille. Koraanissa sana jihad ei esiinny selkeästi taistelemisen merkityksessä. Lähimpänä tätä ilmausta on useissa kohdissa toistuva ”kamppaileminen Jumalan tiellä” (esim. 2:218).

Islamin suuntaukset ja levinneisyys

Islamissa on kaksi pääsuuntausta: sunnalaisuus ja shiialaisuus. Muslimeista 90 % on sunneja. Yhteensä muslimeja on eri puolilla maailmaa yli 1,2 miljardia. Tämä on noin 20 % maapallon väestöstä. Islam on maailman toiseksi suurin uskontokunta. Sillä on lukumääräisesti eniten kannattajia Indonesiassa ja Intiassa. Useimmissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan arabimaissa islam on valtauskonto.