Hyppää sisältöön

Kirkko ja koronavirus

Tällä sivulle on koottu Kirkkohallituksen ja piispojen antamia ohjeistuksia koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen.

Kokoontumisrajoitusten lieventäminen jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten ja muiden seurakuntatilaisuuksien osalta 1.8.2020 alkaen, 6.7.2020


Valtioneuvosto on 17.6.2020 linjannut, että kokoontumisrajoituksia lievennetään 1.8.2020 alkaen. Aluehallintovirastot ovat 1.7.2020 antaneet asiasta määräyksen, jonka mukaan:

- Alle 500 henkilön yleisötilaisuudet ovat sallittuja 1.8.2020 alkaen ilman erityisehtoja. Tämä tarkoittaa, että aiemmat määräykset turvajärjestelyistä eivät ole enää voimassa oikeudellisesti velvoittavina. Aluehallintovirastot kuitenkin suosittelevat, että tilaisuuksissa noudatetaan edelleen THL:n ja OKM:n 14.5.2020 antamaa ohjetta koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

- Yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia voi järjestää 1.8.2020 alkaen sisä- ja ulkotiloissa edellyttäen, että niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n 14.5.2020 antamaa ohjetta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Yleisö on tarvittaessa jaettava erillisille alueille, jotta ohjeen noudattaminen on mahdollista. Tämän arvioinnista ja käytännön soveltamisesta vastaa tapahtuman järjestäjä.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat antoivat 5.5.2020 ja 19.5.2020 ohjeet jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osallistujamäärästä 1.6.2020 alkaen. Näissä ohjeissa piispat kehottivat seurakuntia noudattamaan aluehallintovirastojen määräyksiä sekä yleisötilaisuuksien järjestämistä koskevien velvoitteiden että niitä koskevien suositusten osalta. Näin toimitaan jatkossakin, ja aluehallintovirastojen 1.7.2020 antaman määräyksen perusteella piispojen ohjetta päivitetään seuraavasti.

Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja muut seurakuntatilaisuudet

Erityisjärjestelyt kuten turvavälit eivät ole enää elokuussa pakollisia alle 500 hengen tilaisuuksissa. Piispat kuitenkin suosittelevat, että jumalanpalveluksissa, seurakunnan tiloissa järjestettävissä kirkollisissa toimituksissa ja muissa seurakuntatilaisuuksissa noudatetaan edelleen viranomaisohjeita koronaviruksen leviämisen estämiseksi ja että henkilömäärä suhteutetaan yhä 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. 1.8.2020 alkaen osanottajamäärä voi ylittää 500 henkeä aluehallintovirastojen määräyksiä noudattaen.

Perheen kirkollisen toimituksen jälkeen järjestämä kaste- tai hääjuhla tai muistotilaisuus on yksityistilaisuus. Vastuu yksityisen tilaisuuden toteutuksesta on sen järjestäjällä, ei seurakunnalla. Samoin vastuu kodeissa tai muissa yksityistiloissa toteutettavista kirkollisista toimituksista on tilaisuuden järjestäjällä. Yksityistilaisuuksien enimmäisosanottajamääräksi viranomaiset suosittelevat 1.8.2020 alkaen 500 henkeä. Lisäksi viranomaiset suosittelevat, että ohjetta turvaetäisyyksistä ja hygieniajärjestelyistä noudatetaan myös yksityistilaisuuksissa.

Päätöksenteko ja ohjeiden soveltaminen

Kokoontumisrajoituksiin liittyvästä päätöksenteosta vastaavat aluehallintovirastot. Aluehallintovirastojen määräykset ovat voimassa 1.8.2020–31.8.2020. Tartuntatautilaki mahdollistaa määräysten antamisen korkeintaan yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Jos epidemiatilanne Suomessa pahenee, aluehallintovirastot arvioivat voimassa olevia päätöksiään uudelleen.

Rajoitusten lieventyessä järjestäjän vastuu tapahtuman turvallisuudesta korostuu entisestään. Tuomiokapitulit antavat tarvittaessa seurakunnille tarkempia soveltamisohjeita.

---

Kirkkohallituksen poikkeusoloja koskevien väliaikaisten määräysten voimassaolo, 17.6.2020

(Kirkkohallituksen yleiskirje 18/2020)

Kirkkohallitus antoi 24 maaliskuuta tänä vuonna kaksi väliaikaista määräystä, jotka pohjautuivat koronaviruksen aiheuttamaan poikkeusoloihin COVID-19 epidemian johdosta sekä valmiuslain käyttöönottoon. Kirkkohallitus voi valmiuslakia sovellettaessa antaa tilapäisiä määräyksiä seurakuntien, seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta.

Kesäkuun 15 päivänä 2020 tehdyn päätöksen johdosta valmiuslakia ei enää sovelleta 16.6.2020 lukien. Siten myös valmiuslain soveltamisen nojalla annettu väliaikainen määräys seurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa (Kirkon säädöskokoelma nro 131) ei enää ole voimassa. Kirkon tietoturvapolitiikasta annetun väliaikaisen määräyksen voimassaoloa on jatkettu kirkkolain 16 luvun 11 §:n nojalla elokuun loppuun.

Seurakuntien, seurakuntayhtymien ja kirkkohallituksen hallintoa koskevan väliaikaisen määräyksen voimassaolon päättyminen

Väliaikainen määräys seurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa on mahdollistanut kirkkoneuvostolle ja yhteiselle kirkkoneuvostolle tiettyjä toimivaltuuksia tilanteessa, jossa kirkkovaltuustoa tai yhteistä kirkkovaltuustoa ei saada koolle. Lisäksi määräys mahdollisti seurakuntien, seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen toimielinten sähköiset kokoukset. Määräyksen voimassaolon päätyttyä toimielimen kokouksen laillisuus edellyttää, että enemmän kuin puolet toimielimen jäsenistä on saapuvilla kokouspaikalla. Kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto ei voi myöskään enää käyttää kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkkovaltuustolle kuuluvaa toimivaltaa kiireellisissä tapauksissa.

Epidemiatilanteen yhä jatkuessa on kuitenkin syytä miettiä, voisiko toimielinten kokouksia harventaa tai jättää kokonaan pitämättä. Kaikkien henkilöiden tulee kuitenkin itse arvioida oman henkilökohtaisen terveyden pohjalta, onko hän estynyt osallistumaan kokouksiin, jotka pidetään fyysisillä kokouspaikoilla. Tartunnan tai sille altistumisen vuoksi karanteenissa olevan ei tule luonnollisesti osallistua kokoukseen. Kokouksia on syytä pitää vain, jos se on välttämättömistä syistä tarpeen. Kokouspaikalla on syytä noudattaa annettuja suosituksia ja järjestää kokoustila siten, että tuolien välillä on riittävä turvaväli (n. 1,5 m) tai muutoin ohjeistaa jäsenet istumaan niin, että väliin jää riittävät välit. Kokoustilana on tarkoituksenmukaista käyttää sellaista tilaa, jossa suositukset turvaväleistä voidaan huomioida. Yli 70-vuotiaille, riskiryhmiin kuuluville ja karanteenissa oleville voidaan mahdollistaa osallistuminen myös sähköisin välinen, mutta tällöin heitä ei voida ottaa huomioon saapuvilla olevina jäseninä taikka päätöksentekijöinä. Jäsenille ja muille läsnäolo-oikeutetuille on painotettava sitä, etteivät he tule paikalle sairaana, sairautta epäilevänä tai karanteenissa altistuksen tai sairauden vuoksi olevana.

Kirkon tietoturvapolitiikasta annettu väliaikainen määräys

Valtioneuvosto on tarkentanut koronavirusepidemian aikaisia suosituksia 6.5.2020. Ne suosittavat, että etätyötä jatkettaisiin kesän ajan. Etätyösuosituksen osalta tilanne arvioidaan valtioneuvostossa uudelleen kesän jälkeen. Tästä syystä kirkkohallituksen virastokollegio on päättänyt uudesta väliaikaisesta määräyksestä, joka koskee kirkon tietoturvapolitiikkaa. Väliaikaisen määräyksen mukaan kirkon tietoturvamääräysten kohtaa 2.1.7 ei sovelleta 31. elokuuta 2020 saakka.

Kirkkohallituksen yleiskirjeet liitteineen

---

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen täydentävä ohje seurakunnan tilaisuuksista koronapandemian aikana – laulaminen ja musiikki 1.6.2020

Musiikilla on tärkeä merkitys seurakuntien jumalanpalveluselämässä, kirkollisissa toimituksissa ja muussa toiminnassa. Koronapandemian aikana on huolehdittava keinoista, joilla laulaminen olisi mahdollisimman turvallista.

Arviot koronaviruksen leviämisen tavoista ja siihen liittyvistä riskitekijöistä ovat edelleen hajanaisia ja osin ristiriitaisia. Ehdottomasti oikeina pidettäviin käytäntöihin ei sen vuoksi ole mahdollista ohjata. Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu siitä, luoko laulaminen, huutaminen tai voimakas puhe sellaisen aerosolipilven, joka on omiaan levittämään virusta.

Tartuttavuuden kannalta on ilmeisesti keskeistä, kuinka kauan oleskellaan samassa tilassa ja kuinka lähellä tartuntalähdettä ollaan. Näin ollen tartuntariskiä voidaan pienentää rajaamalla tilaisuuden kestoa ja huo-lehtimalla riittävistä turvaväleistä ja hygieniasta. Täysin riskitöntä ihmisten kokoontuminen ei voi koskaan olla.

Noudatettavat periaatteet 

1. Vain terveenä messuun. Seurakuntalaisia ja työntekijöitä muistutetaan, että messuun tai muuhun seu-rakunnan kokoontumiseen ei voi tulla, jos on vähänkään oireinen, sairas tai altistunut koronavirukselle.

2. Pidetään huolta turvaväleistä. Mitä pidemmät turvavälit, sitä todennäköisemmin kaikki säilyvät tervei-nä, vaikka lauletaan.  

3. Kirkkotilan hyvä ilmanvaihto tai ulkoilmatilaisuudet. Hyvä ilmanvaihto vähentää tarttuvuutta. Laulami-nen ulkotiloissa on turvallisempaa kuin sisällä. Sisätiloissa laulettaessa on syytä kiinnittää huomiota tilaisuuden kestoon ja ilmanvaihtoon (esim. läpiveto).

4. Pitkien tilaisuuksien keston lyhentäminen. Altistuminen virukselle kasvaa, jos tilaisuus kestää pitkään. 

5. Paikallisuus. Mikäli ollaan paikkakunnalla, jossa epidemiaa ei juurikaan ole, tartuttavuusriski on vähäinen. Sen sijaan alueilla, joilla on paljon tartuntoja, voidaan harkita voimakkaampia varotoimenpiteitä. Seurakuntien tulee huomioida tämä ja suhteuttaa oma toimintansa sen mukaan.

Suositukset

Jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa on hyvä harkita virsien lukumäärää ja kestoa. Muu musiikki voi olla kuunneltavaa. Kuorolaulua sisätiloissa on syytä välttää, kunnes tartuntatilanne on sellainen, että tarvetta erityiseen varovaisuuteen ei ole. Puhallinsoittimien käyttämistä tulee harkita tarkkaan, ja turvavälien tulee silloin olla huomattavasti laajemmat kuin laulettaessa.

Jumalanpalveluksien ja muiden tilaisuuksien ei tule olla tarpeettoman pitkiä, ja ilmanvaihdosta on pidettävä huoli.

Turvavälit ovat tarpeen silloinkin, kun tilaisuuksia pidetään ulkona. Ulkotiloissa myös kuorot voivat laulaa pienillä kokoonpanoilla turvavälit huomioiden.

Tämä ohje on voimassa toistaiseksi, ja sitä päivitetään tarvittaessa.
 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen tarkennettu ohje seurakunnille kokoontumisrajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osalta 1.6.2020 alkaen (19.5.2020)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat antoivat Valtioneuvoston linjaukseen perustuen 5.5.2020 ohjeen jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten osallistujamäärästä. Valtioneuvoston 6.5. tekemän periaatepäätöksen perusteella piispat tarkentavat ohjettaan seuraavasti:

Jumalanpalvelukset

Jumalanpalveluksiin voi 1.6.2020 alkaen osallistua yli 50 henkeä edellyttäen, että niissä noudatetaan viranomaisohjeita tilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä. Henkilömäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. Enimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä.

Ehtoollisen vietosta hiippakunnat antavat ohjeita erikseen.

Jumalanpalvelusten välittämistä verkkoon (video- tai audiostriimaus) suositellaan jatkettavaksi edelleen.

Kirkolliset toimitukset

Kirkkotilassa ja muissa seurakunnan tiloissa toteutettaviin kirkollisiin toimituksiin voi 1.6.2020 alkaen osallistua yli 50 henkeä edellyttäen, että niissä noudatetaan viranomaisohjeita tilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä. Henkilömäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. Enimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä.

Toimituksen jälkeen perheen järjestämä kaste- tai hääjuhla tai muistotilaisuus on yksityistilaisuus.

Vastuu yksityisen tilaisuuden toteutuksesta on sen järjestäjällä. Valtioneuvoston linjauksen mukaan niitä koskee 50 hengen enimmäisosallistujamäärä, samoin kodeissa tai muissa yksityistiloissa toteutettavia kirkollisia toimituksia.

Kokoontumisrajoituksiin liittyvästä päätöksenteosta ja päätösten toimeenpanon ohjauksesta vastaavat aluehallintovirastot.

Hiippakunnat antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita.

--------------

Kolehtiohje 1.6.2020 alkaen (12.5.2020)

Vallitsevissa poikkeusoloissa 1.6. lähtien jumalanpalveluksissa saa olla paikalla rajoitettu määrä seurakuntalaisia. Kolehti kerätään paikalla olijoiden kesken. Rahankeräyslain mukaan kolehdin keräämisen ja mahdollisen sähköisellä välineellä tehdyn kolehtilahjoituksen on tapahduttava seurakunnallisen tilaisuuden aikana ja siihen voivat osallistua vain paikalla olevat. Kirkkokolehteja ei voida kerätä verkon välityksellä tilaisuutta seuraavilta.

Kolehdit kerätään kolehtisuunnitelman mukaisesti. Verkossa lähetettävässä jumalanpalveluksessa voidaan kertoa, minkä tahon hyväksi kolehti kirkossa kerätään. On syytä todeta, että jumalanpalvelusta muualla seuraavat eivät voi osallistua kolehtiin. Jos kolehdin saavalla järjestöllä on rahankeräyslupa, verkkolähetyksessä voidaan mainita, että järjestölle voi lahjoittaa sen rahankeräysluvan puitteissa. Jos kolehtikohteelle ei ole keräyslupaa, verkkolähetyksessä ei voida mainita lahjoittamismahdollisuudesta. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla. 

Kolehdin keräämisessä ja käsittelyssä tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään hygieenisyyteen. Esimerkiksi kolehtihaavin kierrättäminen kädestä käteen ei tule kysymykseen vaan kirkkotilasta riippuen on käytettävä pitkävartista kolehtihaavia tai järjestettävä erillisiä keräyspisteitä. Suojakäsineiden käyttö kolehtia käsiteltäessä on suositeltavaa.

Piispojen ohjeistus seurakunnille kokoontumisrajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta 1.6.2020 alkaen (5.5.2020)

Seurakunnat hoitavat kirkon hengellistä tehtävää julistamalla Jumalan sanaa, jakamalla sakramentteja ja toimimalla kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Erityisen tärkeää se on poikkeusoloissa. Sillä on merkitystä ihmisten henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta.

Hallitus on 4.5.2020 päättänyt siirtymisestä koronaepidemian hillinnän seuraavaan vaiheeseen. Julkisissa kokoontumisissa sovelletaan 1.6.2020 alkaen 50 hengen kokoontumisrajoitusta. Hallitus suosittaa rajoitusta toimintaohjeeksi myös uskonnollisissa tilaisuuksissa. Samoin riskiryhmään kuuluvien suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja ja käyttävän omaa harkintaa.

Piispat ohjeistavat seurakuntia seuraavasti:

Jumalanpalvelukset

Jumalanpalveluksia voidaan 1.6.2020 alkaen toteuttaa kirkkotilassa läsnä olevan seurakunnan kanssa. Niihin voi osallistua enintään 50 henkeä. Jumalanpalveluksissa voidaan viettää ehtoollista. Osanottajien turvallisuus tulee varmistaa huolehtimalla turvaetäisyyksistä ja antamalla ohjeita hygieniasta. Mikäli kirkkotila on pieni, voidaan väkimäärää joutua rajaamaan alle 50 hengen. Hiippakunnat antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita. Jumalanpalvelusten välittämistä verkkoon (video- tai audiostriimaus) suositellaan jatkettavaksi edelleen.

Kirkolliset toimitukset

Kirkollisiin toimituksiin voi 1.6.2020 alkaen osallistua enintään 50 henkeä. Osanottajien turvallisuus tulee varmistaa huolehtimalla turvaetäisyyksistä ja antamalla ohjeita hygieniasta. Mikäli käytettävissä oleva tila on pieni, voidaan väkimäärää joutua rajaamaan alle 50 hengen. Hiippakunnat antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Muut seurakuntatilaisuudet

Seurakuntatilaisuuksia voidaan 1.6.2020 alkaen järjestää henkilörajoitukset ja osallistujien turvallisuus huomioon ottaen. Seurakuntia kannustetaan järjestämään lasten, nuorten ja perheiden päivätoimintaa niin, että toimintaan osallistuu enintään 50 henkilöä kerrallaan.

Päivärippikoulut

Päivärippikouluja voidaan 1.6.2020 alkaen järjestää henkilörajoitukset ja osallistujien turvallisuus huomioon ottaen. Turvallisuuskäytäntöjä kehitettäessä on hyvä seurata koulujen toimintamalleja. Hiippakunnat antavat tarvittaessa tarkempia ohjeita.

Rippikoululeirit ja muu leiritoiminta

Rippikoululeirien ja muun leiritoiminnan aloittaminen on mahdollista 1.6.2020 alkaen. Turvallisuutta koskevien valmisteluiden ja muiden käytännön syiden vuoksi yön yli kestävä leiritoiminta on suositeltavaa aloittaa kuitenkin vasta juhannuksen jälkeen.

Kaikessa leiritoiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytössä olevien tilojen väljyyteen ja hygieniaan. Hiippakunnat antavat tarkempia ohjeita yhteistoiminnassa viranomaisten kanssa.

Työnantajan tehtävänä on huolehtia tarpeellisin toimenpitein myös työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työnantajan vastuu korostuu erityisesti leiriolosuhteissa.

Seurakunta päättää rippikoulun toteutustavoista ja ajankohdasta. Toteutuksesta on hyvä keskustella nuorten ja perheiden kanssa ja mahdollisuuksien mukaan kuulla heidän näkemyksiään.
 

---------------------

Rippikoulun järjestäminen poikkeusoloissa (27.3.)

Lue rippikoulun järjestämisestä poikkeusolossa.

Väliaikainen määräys seurakuntien ja seurakuntayhtymien sekä kirkkohallituksen hallinnosta poikkeusoloissa (24.3.)

(Kirkkohallituksen yleiskirje nro 11/2020, 24.3.2020)

Kirkkohallitus on antanut väliaikaisen määräyksen seurakunnan ja seurakuntayhtymän hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa. Valtioneuvosto on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todennut 16.3.2020, että maassa vallitsevat poikkeusolot koronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi. Valmiuslaki on tämän vuoksi otettu käyttöön. Kirkkohallitus voi valmiuslakia sovellettaessa antaa tilapäisiä määräyksiä seurakuntien ja seurakuntayhtymien hallinnosta.

Nyt annetun väliaikaisen määräyksen nojalla kirkkovaltuuston päätösvaltaa voidaan siirtää kirkkoneuvostolle, jos päätösvaltaista kirkkovaltuuston kokousta ei saada koolle. Valtuustoa ei saada koolle muun muassa tilanteessa, jossa jäsenissä on riskiryhmään kuuluvia tai heidän liikkumistaan on muutoin rajoitettu. Päätösvaltaa voidaan siirtää vain, jos sen käyttämiselle on painavat syyt ja asia on kiireellinen eli
edellyttää välitöntä päätöksentekoa. Seurakuntayhtymässä voidaan samoilla edellytyksillä siirtää yhteisen kirkkovaltuuston päätösvaltaa yhteiselle kirkkoneuvostolle. Ensisijaisesti tulee siis pohtia, mitkä seurakunnan tai seurakuntayhtymän asiat tarvitsevat välttämättä toimielimen koolle kutsumista. Lisäksi olisi otettava huomioon, onko mahdollista siirtää päätöksentekoa myöhäisempään ajankohtaan.

Päätettävät asiat voivat määräyksen mukaan koskea seurakunnan tai seurakuntayhtymän hallinnon järjestämistä, ohje- tai johtosääntöä, toimivallan siirtämistä, talousarviota ja veroja sekä muita valtuuston päätettäväksi säädettyjä asioita. Kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston on saatettava tekemänsä päätökset valtuuston päätettäväksi mahdollisimman pian sitten, kun valtuusto taas pystyy kokoontumaan.

Lisäksi määräyksen 2 §:ssä on mahdollistettu seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimielinten sekä kirkkolain kirkkohallituksen toimielinten sähköiset kokoukset. Säännös koskee mm. seurakunnan kirkkovaltuustoa, kirkkoneuvostoa ja johtokuntaa sekä seurakuntayhtymän vastaavia toimielimiä. Se koskee myös kirkkohallituksen täysistuntoa, virastokollegiota ja kirkkohallituksen asettamia johtokuntia. Säännös pohjautuu kirkolliskokouksen 16.5.2018 hyväksymän kirkkolakiehdotuksen 10 luvun 12 §:ään ja 15 §:n 3 momenttiin. Kokouksen toteuttaminen sähköisesti edellyttää, että läsnä oleviksi todetut ovat keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ääniyhteydessä. Julkisten kokousten osalta edellytetään lisäksi, että yleisöllä on oltava mahdollisuus seurata julkista kokousta myös siltä osin kuin kokoukseen osallistutaan sähköisesti. Tämä tarkoittaa kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkovaltuuston kokouksia, jotka ovat lain mukaan julkisia kokouksia.

Kirkkohallituksen määräys väliaikaisista hallinnon järjestelyistä on voimassa poikkeusolojen ajan eli yhtä kauan kuin valmiuslain käyttöönottoasetukset ovat voimassa. Poikkeusolojen päätyttyä ryhdytään jälleen soveltamaan kirkkolain normaaliolojen päätöksentekoa koskevia säännöksiä.

Väliaikainen määräys on tarpeen, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan hillitä ja iäkkäitä henkilöitä suojella. Väliaikaisten järjestelyjen avulla päätöksiä pystytään tekemään huomattavasti pienemmällä toimielimen jäsenmäärällä kuin tavallisesti, koska kirkkoneuvoston päätösvaltaisuus on saavutettavissa huomattavasti pienemmällä jäsenmäärällä kuin kirkkovaltuuston.

----------

Hautaansiunaamiseen osallistumisesta (21.3.)

  • Piispojen 18.3. tarkennettu ohje hautaan siunaamisista poikkeusoloissa on voimassa.
  • Ohjeistuksessa yleisenä rajana on rajoitus kymmeneen osanottajaan.
  • Osallistujien turvallisuus ja ihmisten suojeleminen ovat etusijalla. Siksi annettuja turvallisuusohjeita, kuten ohjeita turvavälistä, osallistujien iästä sekä terveydentilasta on ehdottomasti noudatettava.
  • Hautaan siunaamisissa voivat kuitenkin sielunhoidollisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan.

----------

Ohje kolehdeista (20.3.)

 
Poikkeusoloissa jumalanpalvelukset järjestetään ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Paikalla ei siis ole ketään, joilta kolehti voitaisiin kerätä. Rahankeräyslain mukaan kolehdin keräämisen ja mahdollisen sähköisellä välineellä tehdyn kolehtilahjoituksen on tapahduttava seurakunnallisen tilaisuuden aikana ja siihen voivat osallistua vain paikalla olevat. Kirkkokolehteja ei voida kerätä netin välityksellä tilaisuutta seuraavilta. Vallitsevissa poikkeusoloissa emme siis kerää kolehteja tai esitä kolehtivetoomuksia.

Kehotus osallistua rahankeräykseen

Aiemmasta ohjeesta poiketen Kirkkohallitus toteaa, että poikkeusoloissa striimattavissa jumalanpalveluksissa on mahdollista ja suositeltavaa tarjota seurakuntalaisille mahdollisuutta osallistua yhteistyöjärjestöjemme rahankeräyksiin. Tämä edellyttää järjestöltä voimassaolevaa rahankeräyslupaa. Kyse ei ole kolehdista, mutta seurakuntien on syytä kehotuksissaan noudattaa kolehtisuunnitelmaa. Mikäli suunnitelmassa on kohteita, joilla ei ole keräyslupaa, kehotus on jätettävä antamatta tai kohdistettava toisaalle. Vastuu keräysluvan tarkastamisesta on seurakunnalla. Poliisihallitus on antanut poikkeusoloihin seuraavan tulkinnan koskien kehotusta osallistua rahankeräykseen: Mikäli jumalanpalveluksessa viitataan ainoastaan mahdollisuuteen lahjoittaa suoraan järjestön rahankeräystilille esimerkiksi järjestön nettisivujen kautta, rahankeräyksen lupanumeroa ei ole välttämätöntä ilmoittaa. Mikäli striimauksessa mainitaan tilinumero tai muu yksilöity maksumahdollisuus on aina ilmoitettava myös: 1) rahankeräyksen järjestäjä, 2) keräyksellä kerättävien varojen käyttötarkoitus sekä 3) lupanumero tai pienkeräysnumero. Nämä tiedot on oltava näkyvillä myös seurakunnan kotisivuilla, mikäli lahjoitusmahdollisuutta tarjotaan siellä.

----------

Piispojen tarkennettu ohjeistus 18.3. klo 18.00:
Lähiomaiset voivat osallistua hautaan siunaamiseen

Kirkollisiin toimituksiin annettu kymmenen osallistujan enimmäismäärä on herättänyt paljon kysymyksiä. Erityisesti se on noussut esiin hautaan siunaamisten osalta. Tämä on ymmärrettävää, koska läheisen kuolema ja hautaan siunaaminen koskettavat surevia syvästi.

Osallistujarajoituksesta syntyi hämmennystä pitkälti siitä syystä, että valtion viranomaiset tulkitsivat kymmenen osallistujan rajaa 17.3. keskenään jossain määrin eri tavoin. Epäselvyyttä oli siitä, sovelletaanko kirkollisiin toimituksiin tartuntatautilakia vai kokoontumislakia ja mitä tästä poikkeusoloissa seuraa.

Asiaa on piispojen pyynnöstä käsitelty ministeriöiden kesken. Vallitsevaksi käsitykseksi on muodostunut, että kirkolla on asiassa mahdollisuus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaa, kunhan peruslinja pienestä tilaisuudesta säilyy.

Tällä perusteella piispat tarkentavat 16.3. seurakunnille antamaansa ohjetta. Hautaan siunaamisissa voivat pastoraalisista syistä olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka tämä ylittäisikin annetun 10 henkilön rajan. Muilta osin piispojen aiempi linjaus jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista on edelleen voimassa.

Yleislinjana on edelleen enintään 10 hengen tilaisuus

Yleisenä rajana pysyy edelleen rajoitus kymmeneen osanottajaan. Tämän peruste on vakava tartuntatautitilanne ja pyrkimys hillitä koronaviruksen leviämistä, mikä voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville. Piispat toivovat kaikkien ymmärrystä tälle tosiasialle.

Jos hautaan siunaamisesta muodostuu lähiomaisten siihen osallistuessa yli 10 hengen tilaisuus, tulee kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä välttämään tartuntariskiä esimerkiksi niin, että osallistujat ovat siunauskappelissa tai haudalla riittävän etäällä toisistaan. Luonnollisesti on selvää, ettei vähänkään hengitystieoireita saaneen henkilön tule osallistua siunaustilaisuuteen.

Muiden kirkollisten toimitusten osalta kukin piispa antaa hiippakunnassaan tarvittaessa yksittäistapauksissa ohjeita tässä kerrotun peruslinjan mukaisesti.

----------

Piispojen ohjeistus 16.3.2020 (klo 18.55)

Piispat: Jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ne toimitetaan ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa

Ihmisten huoli koronaviruksen leviämisestä kasvaa päivä päivältä. Kirkon tehtävä tässä tilanteessa on olla ihmisten rinnalla ja välittää uskon ja toivon sanomaa. Vaikeinakin aikoina, ja ennen kaikkea silloin, kirkko jatkaa rukousta kansan ja koko maailman puolesta. Käytännön toimintaa sopeutetaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat kirkon hengellisen elämän sydän. Kirkkolain 4. luvun 1 §:n mukaan ne kuuluvat seurakunnan lakisääteisiin tehtäviin. Tässä tartuntatautitilanteessa ja valtioneuvoston 16.3. päättämien uusien rajoitusten pohjalta on selvää, että säännöksiä on nyt sovellettava ajatellen erityisesti kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Piispat ovat yhdessä sopineet, että jumalanpalvelukset pidetään sanajumalanpalveluksina jokaisessa seurakunnassa siten, että paikalla ovat vain jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset striimataan ja lähetetään internetissä kussakin seurakunnassa käytettävissä olevin keinoin. Jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu etäyhteyksin niihin osallistuvista.

Piispat suosittelevat, että jokaisen seurakunnan pääkirkko on auki edellä mainitun jumalanpalveluksen jälkeen hiljentymistä ja yksityistä rukousta varten. Paikalla on pappi tai muu seurakunnan työntekijä keskustelua ja sielunhoitoa varten. Kyseessä ei ole yleisötilaisuus, mutta kirkko on auki. Hiljentymisen ja rukouksen mahdollistaminen kirkkotilassa on piispojen mukaan kansakunnan kriisinkestävyyden kannalta tärkeä asia.

Kirkolliset toimitukset hoidetaan poikkeusjärjestelyin. Yhdessä perheiden ja omaisten kanssa sopien kirkollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään 10 ihmistä. Haudalla tapahtuvaa siunaamista myös suositaan. Kun hautaansiunaamistilaisuudetkin ovat nyt näin pieniä, voidaan harkita myös sitä, että muistotilaisuus järjestetään suurempana tilaisuutena myöhemmin koronatilanteen rauhoituttua. 

Muu seurakuntien normaali viikkotoiminta keskeytetään toistaiseksi, mutta siirretään verkossa tapahtuvaksi aina kuin se on mahdollista. 

Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa on tärkeää, että seurakunnat välittävät toivon ja luottamuksen sanomaa. Monet ovat huolissaan ja kaipaavat sielunhoitoa, kuunteluapua ja lohtua. Piispat rohkaisevat seurakuntien työntekijöitä käyttämään kaikkia etäyhteydet mahdollistavia työtapoja tässä työssä. 

Piispat kehottavat nyt seurakuntia ja kristittyjä rukoilemaan erityisesti sairaiden ja sairastumista pelkäävien puolesta. Kirkossa muistetaan esirukouksessa erityisesti terveydenhoitohenkilökuntaa ja muita kriisin keskellä vastuuta kantavia. Kirkon pysyvänä rukousaiheena on myös tasavallan presidentti, eduskunta ja maan hallitus sekä muut päättäjät. Kirkon esirukous ei kuitenkaan tunnusta rajoja, vaan sulkee sisäänsä kaikki maat ja kansat tämän ajankohtaisen globaalin koronatilanteen keskellä.

Kirkkoa tarvitaan nyt. Vaikka joudumme sulkemaan tiloja ja toimintoja, silmien, korvien ja sydänten on oltava sitäkin enemmän auki. Tasavallan presidentin kehotuksen mukaisesti meidän on syytä lisätä henkistä läheisyyttä, vaikka fyysistä etäisyyttä joudutaankin kasvattamaan.

Rohkaiskoon meitä kaikkia Jumalan sana:
”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” (Psalmi 23: 4)

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat
Tapio Luoma, arkkipiispa
Simo Peura, Lapuan piispa
Matti Repo, Tampereen piispa
Seppo Häkkinen, Mikkelin piispa
Kaarlo Kalliala, Turun arkkihiippakunnan piispa
Jari Jolkkonen, Kuopion piispa
Teemu Laajasalo, Helsingin piispa
Jukka Keskitalo, Oulun piispa
Kaisamari Hintikka, Espoon piispa
Bo-Göran Åstrand, Porvoon piispa

--------------

Kirkkohallituksen ohjeistus 12.3.2020 

12.3.2020 valtioneuvosto on antanut ohjeet koronavirusepidemian torjuntaan. Näiden ohjeiden noudattamisen lisäksi kirkkohallitus kehottaa hiippakuntia ja seurakuntia harkitsemaan vakavasti seuraavia toimenpiteitä:

  • Luopumaan seurakunnan kaikista kokoontumisista, jotka eivät ole välttämättömiä seurakunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisen kannalta.
  • Lieventämään yksinäisyyttä ja muita kielteisiä ilmiöitä, jotka seuraavat avointen kokoontumisten vähentämisestä.
  • Välttämään matkustamista. Tämä koskee matkoja ulkomailla ja kotimaassa sekä työmatkoja.
  • Suosimaan kokouksissa ja tapaamisissa etäyhteyksien käyttöä.
  • Suosimaan etätyötä niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.
  • Kehittämään väyliä olla yhteydessä ihmisiin sähköisesti.
  • Muuttamaan työntekijöiden toiminnan painopisteitä vastaamaan tarpeita. Tässä tulee ottaa huomioon työn muuttaminen mahdollisten karanteenien ajaksi.
  • Kiinnittämään huomiota viestintänsä sisältöihin ja muotoihin. Koronavirusviestintä on useissa tapauksissa kriisiviestintää, jossa tukeudutaan kirkon kriisiviestintämalliin. 
  • Siirtämään mahdollisesti toiminnan rajaamisesta vapautuvia resursseja Kirkon keskusteluapuun. 
  • Luomaan toimintamallit muualla kuin seurakunnan omissa tiloissa suoritettavaan työhön.

Seurakuntien tulee varautua hoitamaan tehtäväänsä kaikissa olosuhteissa. Tuomiokapituli valvoo hiippakunnan seurakuntien ja seurakuntayhtymien varautumista. (KL 25 luku 15 a §)

Seurakunnan perustehtävän hoitamisen kannalta keskeisessä roolissa ovat jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Kirkkojärjestystä ja kirkkokäsikirjaa mahdollisesti täydentävät ohjeet antaa tuomiokapituli (KL 4 luku 2 §) tai, tilanteen niin vaatiessa, terveysviranomaiset. Ohjeet voivat koskea jumalanpalveluksen aikaa, paikkaa, avoimuutta tai muita kirkkojärjestyksessä määriteltyjä asioita. 

Koronavirusvarautumisen yhteydessä on mielekästä tehdä yhteistyötä lähiseurakuntien kesken ja hiippakunnallisesti. 

Aiemmassa koronavirusta koskevassa yleiskirjeessä mainitut varautumisen periaatteet ovat yhä voimassa:

  • Terveysviranomaiset johtavat varautumista. Näiden ohjeita ja viestejä tulee seurata jatkuvasti.
  • Terveysviranomaisten kanssa tehdään aktiivista yhteistyötä.
  • Oman toiminnan jatkuvuus tulee turvata.
  • Oman toiminnan ja tilojen tulee olla turvallisia. Riskiryhmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
  • Oman toiminnan sisältöjä tulee muuttaa vastaamaan tarpeita.
  • Viestintään tulee kiinnittää erityistä huomiota.

---------------------------

Kirkkohallituksen yleiskirje 9/2020: Koronavirus Covid-19

Hartauksia verkossa

Evl.fi-palvelussa: Kirkon tämänhetkiset toimet koronavirustilanteessa

Lisätietoja:
Timo-Matti Haapiainen
valmiuspäällikkö
Kirkkohallitus
p. 050 436 2075
timo-matti.haapiainen@evl.fi

Päivitetty