Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivisyys on ajattelutapa ja asenne, jossa huomioidaan sukupuolinormit ja niiden vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Kasvatuksen tavoitteena se tarkoittaa, että kasvatuksella tehdään tilaa jokaiselle lapselle olla omanlaisiaan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrittäviä lapsia.

Sukupuolen moninaisuus

Kokemus omasta sukupuolesta on monelta osin yksilöllinen. Osa ihmisistä katsoo olevansa selvästi naisia tai miehiä, osa kokee olevansa molempia, osa kenties hiukan molempia ja osan kokemus ei mahdu näihin kahteen sukupuoleen lainkaan. Vaikka sukupuolen moninaisuus yhdistetään usein sukupuolivähemmistöihin, sillä voi kuvata jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan sekä ylipäänsä sukupuolen moninaisia ilmenemismuotoja yhteiskunnassa. 

Sukupuolisensitiivisyys ja kehitystason huomioiminen

Sukupuolisensitiivisyys on herkkyyttä tunnistaa ja ymmärtää sukupuolen erilaisia merkityksiä ja vaikutuksia. Nämä vaihtelevat ajan, paikan, tilanteen ja kulttuurin mukaan. Joskus sukupuolella on paljon väliä, usein ihmisenä olemisen muut ulottuvuudet ovat tärkeämpiä.

Sukupuolisensitiivisyydessä ei ole kyse sukupuolierojen häivyttämisestä, kieltämisestä tai pyrkimisestä sellaiseen neutraliteettiin, jossa sukupuolella ei olisi mitään merkitystä. Sukupuolisensitiivisyydessä ymmärretään ja huomioidaan sukupuolen moninaisuus ja tarjotaan lapsille ja nuorille tila löytää omanlainen tapa olla oma itsensä. Lapsia ja nuoria tuetaan olemaan sukupuolensa edustajia sellaisilla tavoilla, jotka tuntuvat heille itselleen oikeilta. Kun lapset ja nuoret kohdataan sukupuolisensitiivisesti, heille annetaan tilaa kasvaa omaksi itsekseen. On hyvä tarjota lapsille ja nuorille erilaisia esikuvia ja tarvittaessa myös vertaistukea. 

Sukupuolisensitiivisyys edellyttää työntekijältä asioiden tiedostamista ja pohtimista. Työntekijän on hyvä pohtia omia kokemuksiaan, arvojaan, käsityksiään ja ajatuksiaan, sekä sitä, miten ne vaikuttavat hänen toimintaansa.

Lapset ja nuoret ilmentävät ja ymmärtävät sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta eri tavoin kehityksen vaiheesta riippuen. Jokainen lapsi ja nuori kehittyy omassa tahdissaan omaksi ainutlaatuiseksi itsekseen. Ikäkauden lisäksi on siis tärkeää huomioida yksilölliset erot. 

Käytännön teot näkyvät pienissä asioissa

Turvan ja tilan tarjoaminen lasten ja nuorten sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kehitykselle ei edellytä suuria tekoja. Hyvänä ohjeena lasten ja nuorten kanssa toimittaessa voidaan pitää sitä, että tarjotaan sekä yhteistä että eriytettyä toimintaa, jota suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa ja heidän osallisuuttaan vahvistaen. Käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sukupuolisensitiivisyys toteutuu toiminnan tietoista tarkoituksenmukaisuutta ja tavoitteellisuutta vahvistamalla. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa pyritään pois sukupuolirajoittuneisuudesta: ei ole tyttöjen ja poikien leikkejä, vaan luovuudelle annetaan tilaa. Valitaan kirjoja, joissa sukupuoliroolit sekoittuvat. Ei ole estettä vaikkapa sille, että poika esittää Mariaa ja tyttö Jeesusta. 

Tärkeintä on kohdata lapset ja nuoret ainutlaatuisina yksilöinä heitä kunnioittaen. Työntekijä voi pieninkin elein ja sanoin luoda tilaa moninaisuudelle. Puhuessa voidaan pohtia sukupuolittavien sanojen merkitystä ja määrää. Puheen ei tarvitse olla kokonaisuudessaan sukupuolineutraalia, vaan yksittäisilläkin sanavalinnoilla voidaan huomioida moninaisuutta. Esimerkiksi puhuessa seurustelusta voidaan käyttää tyttö- ja poikaystävä- termien ohella myös neutraalimpaa seurustelukumppani-termiä. 

Sanavalintojen lisäksi voidaan tarkastella, millaisia sukupuolirooleja puheessa rakentuu. Korostetaanko esimerkiksi joitain sukupuoliin kohdistuvia stereotypioita tai jaetaanko ominaisuuksia tai asioita tyttöjen ja poikien juttuihin. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee tukea myös sellaisten persoonallisuuden piirteiden kehittymiseen, joita yleensä ei pidetä tytöille tai pojille tyypillisinä.

Toimintaa suunnitellessa on hyvä toimia sukupuolisensitiivisesti niin, ettei toiminta sulje ketään sukupuoli-identiteetin tai seksuaalisuuden perusteella ulkopuolelle. Kenties yleisin haaste tähän liittyen ovat saunomistilanteet. Niiden kohdalla voi olla usein järkevää kysyä lapselta ja nuorelta itseltään, mitä hän asiasta ajattelee ja pohtia yhdessä hänen kanssaan, kuinka toimitaan. Sama pätee moneen muuhunkin tilakysymykseen ja käytännön haasteeseen. Lapsivaikutusten arviointi on yksi väline myös näiden kysymysten pohtimiseen. 

Toimintaa ja omia valintoja on hyvä punnita silloinkin, kun yksikään lapsi tai nuori ei ole erikseen ilmaissut kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön.  Huomioimalla asioita jo etukäteen, luodaan ympäristöstä turvallinen, jolloin lapsen tai nuoren on helpompi halutessaan myös puhua asiasta. Näin myös vältetään ikävien kokemusten syntymistä vain siksi, ettei asia vielä ole tullut ilmi. Sukupuolisensitiivisyyden huomioimisesta hyötyvät kaikki, sillä se mahdollistaa jokaiselle tilan olla juuri niin feminiininen, maskuliininen tai sukupuoleton kuin haluaa, riippumatta siitä kuuluuko johonkin vähemmistöön vai ei.

Turvallinen kosketus

Seurakunnan kohtaamisissa kosketetaan melko paljon toisia ihmistä, etenkin kätellään ja halataan. Seurakunnissa on tärkeää huolehtia siitä, että koskettamisen tapa on aina turvallista. Koskettaminen on luonnollinen osa ihmisten välistä vuorovaikutusta, mutta samalla ihmisellä on myös aina oikeus olla tulematta kosketetuksi: oikeus omiin rajoihinsa. Koskettamisen tavalla voi viestittää hyväksyntää ja turvallisuutta, mutta myös ylittää rajoja ja aiheuttaa epämukavuuden kokemusta.

Lasten ja nuorten kanssa usein leikitään ja pelataan pelejä, jotka sisältävät toisen koskettamista. Pelien ja leikkien tulee perustua vapaaehtoisuuteen. On tärkeää, että leikkien ja pelien säännöt ovat kerrottu riittävän tarkasti, jotta osallistuja pystyy itse päättämään osallistumisestaan. Ohjaajien tehtävänä on huolehtia pelien ja leikkien kokonaisvaltaisesta turvallisuudesta.

Sateenkaarisanasto kokoaa yhteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia käsitteitä ja termejä. (Seta.fi)