Kirkkolainsäädännön kodifiointi

Kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain ja siihen liittyvät erillislait sekä kirkkojärjestyksen 11.11.2021. Eduskunta hyväksyi kirkkolakia ja erillislakeja koskevat ehdotukset 2.3.2023. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan 1.7.2023. 

Valmistelu

Kirkkolainsäädännön kokonaiskodifiointia on valmisteltu vuodesta 2005 alkaen. Eduskunnan hallintovaliokunta keskeytti kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 tekemän ehdotuksen mukaisen kirkkolakiehdotuksen käsittelyn keväällä 2020. Kirkkohallitukselle osoittamassaan kirjelmässä hallintovaliokunta totesi, että kirkkolakiehdotus on aiheellista valmistella yhtenä kokonaisuutena uudestaan. Kirkkohallituksen esityksessä kirkkolaiksi (KHE 10/2020) ehdotettiin säädettäväksi uusi kirkkolaki, jossa säädettäisiin kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa koskevat säännökset koottaisiin omiin lakeihinsa. Kirkkohallituksen esityksessä kirkkojärjestyksen uudistamiseksi (KHE 11/2020) ehdotettiin vastaavasti uutta kirkkojärjestystä, joka tulisi voimaan samasta ajankohdasta kuin uusi kirkkolaki. Uuden kirkkolain voimaan tullessa voimassa olevat kirkkolaki, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys kumottaisiin. Kirkolliskokouksessa esityksiä käsiteltiin lakivaliokunnassa, joka antoi asiasta mietintönsä (LaVM 1/2021). Kirkolliskokoukselle lausuntonsa antoivat perustevaliokunta, piispainkokous ja Kirkon laintarkastustoimikunta.

Kirkolliskokouksen ehdottama lainsäädäntö ja kirkkojärjestys

Kirkolliskokous päätti 11.11.2021 ehdottaa valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin seuraavien lakien säätämiseksi:

1. kirkkolaki,
2. laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta,
3. laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta,
4. laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja
5. laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta.

Lisäksi kirkolliskokous päätti esittää valtioneuvostolle, että antaessaan edellä kohdissa 1–5 tarkoitetut esitykset eduskunnalle se peruuttaisi eduskuntakäsittelyssä olevat hallituksen esitykset eduskunnalle kirkkolaiksi HE 19/2019 vp ja hallituksen esityksen eduskunnalle kirkkolaiksi annetun hallituksen esityksen (19/2019 vp) täydentämisestä HE 93/2019 vp. Samassa käsittelyssä kirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkojärjestyksen. Kirkolliskokous päätti 6.5.2022 täydentää kirkkolakiehdotusta. Valtioneuvosto antoi 30.6.2022 kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisen esityksen eduskunnalle.

Keskeisimmät muutokset

Uusissa säädöksissä ehdotetaan kodifioitavaksi olemassa oleva kirkkolainsäädäntö. Tavoitteena on rakenteellisesti johdonmukainen ja käyttäjien kannalta selkeä säädöskokonaisuus. Uusiin säädöksiin liittyy myös useita sisällöllisiä muutoksia. Seurakuntajaon muutosta koskevia säännöksiä tarkistettaisiin ja kirkkolaissa säädettäisiin seurakuntajaon muuttamisen edellytyksistä sekä seurakunnan osa-alueen hallinnon järjestämisestä. Kirkkolakiin lisättäisiin seurakunnan jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva säännös, jota tuettaisiin säätämällä viestinnästä ja tietojenantovelvollisuudesta. Kirkon hallinnossa luovuttaisiin kokonaisvaltaisesti alistusmenettelyistä. Kirkollisessa rakennussuojelussa käytetty kirkollisia rakennuksia koskeva nykyinen alistusmenettely korvattaisiin lupamenettelyllä. Seurakuntayhtymän perustamista koskeva hallinnollinen menettely rinnastuisi jatkossa seurakuntajaon muutosta koskevaan menettelyyn. Päätösvalta seurakuntajaon muutoksessa säilyisi kirkkohallituksella, joka perustaisi myös seurakuntayhtymän hyväksymällä paikallis- tai hiippakuntatasolla laaditun seurakuntayhtymän perussäännön. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimielimiä ohjaavat määräykset koottaisiin yhdeksi yhtenäiseksi hallintosäännöksi. Uudet säännökset mahdollistaisivat myös sähköisen päätöksentekomenettelyn. Kirkollista arkistotointa kehitettäisiin ottamalla kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen aikaisempaa kattavammat säännökset kirkollisesta arkistotoimesta. Kirkossa noudatettaisiin soveltuvin osin yleistä arkistolainsäädäntöä. Samalla hallinnollisista yleislaeista julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annettu laki omaksuttaisiin osittain koskemaan myös kirkon viranomaisia.  Lisäksi  kirkonkirjojen pitoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa kirkonkirjojen rekisterinpitäjinä toimisivat seurakuntien muodostamat yhteiset keskusrekisterit.

Kirkkojärjestyksen hyväksyisi nykyiseen tapaan kirkolliskokous kirkkolaissa olevan valtuutuksen nojalla. Kirkkojärjestyksessä olisivat kirkon toimintaa sekä kirkon tunnustusta, tehtävää, järjestysmuotoa ja hallintoa koskevat tarkemmat ja kirkon sisäiseen lainsäädäntövaltaan kuuluvat säännökset. 

Uuteen lakiin evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta siirrettäisiin pääsääntöisesti nykyiset kirkkolaissa olevat säännökset viranhaltijan oikeusaseman perusteista. Osa säännöksistä koskisi myös kirkon työsopimussuhteista työntekijää. Laissa säädettäisiin virkasuhteen alkamisesta, työnantajan ja viranhaltijan velvollisuuksista, virkasuhteessa tapahtuvista muutoksista, virkavapauksista, lomauttamismenettelystä, virkasuhteen päättymisestä, virantoimituksesta pidättämisestä ja muutoksenhausta. Kirkkolaissa säilyisivät kirkon toimielinten keskinäisten toimivaltasuhteiden ja kirkon sisäisen autonomian kannalta keskeiset lailla säädettävät säännökset. Voimassa olevan kirkkolain evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitosta koskevat säännökset eriytettäisiin kirkkolaista ja evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annettaisiin uusi laki. Kirkon työmarkkinalaitos toimisi kirkkohallituksen yhteydessä seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen edunvalvojana työmarkkina-asioissa. Se hoitaisi itsenäisesti evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetussa laissa ja evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista annetussa laissa sille säädetyt tehtävät. Uuteen lakiin kirkon eläkerahastosta yhdistettäisiin tällä hetkellä kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetussa laissa olevat kirkon eläkerahastoa koskevat säännökset. Uutena sääntelynä lakiin lisättäisiin säännökset omistajaohjauksen periaatteista, velvollisuudesta pitää luottamustehtäviä koskevaa luetteloa, eturistiriitoja koskevista toimintaperiaatteista sekä johdon ja sen lähipiiriin kuuluvien liiketoimista. Lakiin lisättäisiin myös säännökset kirkon eläkerahaston sisäpiiristä sekä sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistuksia koskevasta julkisesta rekisteristä ja sen ylläpidosta.

Uudistuksessa on otettu huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet. Uudistukseen ei sisälly kirkon ja valtion välisiä suhteita koskevia muutoksia. Uuden lainsäädännön voimaan tulemisen ajankohta on auki. Aikaisin ajankohta, jolloin em. säädökset voisivat käytännössä tulla voimaan on 1.7.2023.