Hyppää sisältöön

Kirkkolainsäädännön kodifiointi

Kirkkohallitus on antanut uudet kirkkolakia ja siihen liittyviä erillislakeja sekä kirkkojärjestystä koskevat esitykset kirkolliskokoukselle. Ne ovat parhaillaan kirkolliskokouksen lakivaliokunnan valmisteltavina. Uuden kirkkolain ja kirkkojärjestyksen voimaantulon ajankohta on auki.

Kirkkolainsäädännön kokonaiskodifiointia on valmisteltu vuodesta 2005 alkaen. Eduskunnan hallintovaliokunta keskeytti kirkolliskokouksen toukokuussa 2018 tekemän ehdotuksen mukaisen kirkkolakiehdotuksen käsittelyn keväällä 2020. Kirkkohallitukselle osoittamassaan kirjelmässä hallintovaliokunta totesi, että kirkkolakiehdotus on aiheellista valmistella yhtenä kokonaisuutena uudestaan. Kirkkohallituksen uudessa esityksessä kirkkolaiksi (KHE 10/2020) ehdotetaan säädettäväksi uusi kirkkolaki, jossa säädettäisiin kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Kirkon viranhaltijoita, kirkon työmarkkinalaitosta ja kirkon eläkerahastoa koskevat säännökset ehdotetaan koottavaksi omiin lakeihinsa.. Kirkkohallituksen uudessa esityksessä kirkkojärjestyksen uudistamiseksi ehdotetaan vastaavasti uutta kirkkojärjestystä, joka tulisi voimaan samasta ajankohdasta kuin uusi kirkkolaki. Uuden kirkkolain voimaan tullessa voimassa olevat kirkkolaki, kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys kumotaan.

Uusissa säädöksissä kodifioidaan olemassa oleva kirkkolainsäädäntö. Tavoitteena on rakenteellisesti johdonmukainen ja käyttäjien kannalta selkeä säädöskokonaisuus. Uudistuksessa on otettu huomioon perustuslain ja muun lainsäädännön edellyttämät muutostarpeet. Uudistuksen kodifiointiluonteen vuoksi siihen ei sisälly kirkon ja valtion välisiä suhteita koskevia muutoksia. Muutenkin uudistus on pääasiassa lainsäädäntötekninen lukuun ottamatta eräitä kirkollishallinnon omista kehittämistarpeista johtuvia muutoksia.

Aiempia vaiheita

 

Päivitetty