Hyppää sisältöön

Teologian opiskelijan matka papiksi 

Hyvä teologian opiskelija

Matkasi kohti työelämää on käynnistynyt tai suuntautunut uudelleen aloitettuasi teologian opinnot. Opintojen alkuvaiheessa olet pohtinut urasuuntautumistasi. Onko tavoitteenasi työ kirkossa, opetustehtävissä vai kenties teologian alan yhteiskunnallisemmin suuntautuvissa generalistiopinnoissa?

Tästä oppaasta saat tietoa koulutuspolusta Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Polun tavoitteena on tukea kehitystäsi kirkon työn ammattilaiseksi. Pastoraalikoulutukseksi kutsuttu polku alkaa teologian opintojen aikana, ja jatkuu pappisvihkimyksen jälkeen.

Jos tällä hetkellä suuntaudut opinnoissasi kohti opetustehtäviä tai yhteiskunnallisesti suuntautuvia generalistiopintojen mukaisia työtehtäviä, on hyvä huomioida, että myöhemmässä työelämävaiheessa on myös mahdollista hakeutua kirkon työhön hankkimalla täydennyskoulutusta.

Papin koulutuspolku

Mistä kiinnostus kirkon työhön?

Osaaminen kehittyy opintojen ja elämänmittaisen oppimisen aikana

Mihin tarvitaan teologian tutkintoa?

Mikä on papin työn ydintä?

Missä kirkko kohtaa teologian opiskelijoita?

Hakeutuminen kirkon virkaan ja vokaatio

Ordinaatiovalmennus ja pastoraalitutkinto

Lisätietoja ja yhteyksiä
 

Teologian opiskelijan polku papiksiLinkki avautuu uudessa välilehdessä (flyer)

Papin koulutuspolku

Papin koulutuspolku on laadittu tukemaan pappia hänen keskeisissä tehtävissään. Papin perustehtävä on hengellinen: papin työnä on jumalanpalvelusten toimittaminen, pyhien sakramenttien ja kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi. Seurakuntatyön ja toimintaympäristön konkreettiset haasteet muovaavat papin työtä ja osaamista.

Koulutuspolun alku tukee työuraansa aloittavaa pappia erityisesti kirkollisissa toimituksissa ja työssä kehittymisessä. Käytännössä pappi hoitaa vastuualueestaan riippuen myös kristilliseen kasvatukseen, lähetykseen, diakoniaan, hallintoon, seurakunnan johtamiseen, viestintään ja verkostoitumiseen liittyviä tehtäviä. Seurakuntatyössä papilla on vastuullaan arkisiakin käytännön asioita, tapahtumien organisoimista, hallintoa sekä taloudellisia kysymyksiä.

Mistä kiinnostus kirkon työhön?

Moni saa kutsumuksen kirkon työhön toisen henkilön antaman esimerkin kautta. Usein matka kohti kirkon työtä alkaa tai jatkuu seurakuntanuorissa toimimisen jälkeen. Joku voi saada kipinän kirkon työhön uskonnonopettajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Joillakin kutsumus papin työhön syntyy vasta aikuisiällä, ja muodostuu ammatillisen suuntautumisen tai alan vaihdon kimmokkeeksi. Kaikki tavat ja reitit suuntautua kirkon alalle ovat yhtä merkityksellisiä.

Syntyipä kiinnostuksesi kirkon työtä kohtaan lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisiällä, niin kirkon työntekijäksi kouluttautumisen kannalta on tärkeää, että yhteys seurakuntaan syntyy viimeistään teologian opintojen aikana.

Osaaminen kehittyy opintojen ja elämänmittaisen oppimisen aikana

Osallistuminen seurakunnan toimintaan ja työskentely vapaaehtoisena tai seurakunnan palkkaamana työntekijänä tukevat virkaan vihityn papin aloitusta seurakuntatyössä. Kirkko pyytääkin papiksi vihittäviltä ordinaatiovalmennuksen yhteydessä osallistumistodistuksen. Tarkoituksena on rohkaista pappisvirkaan opiskelevaa kehittämään jo etukäteen taitoja, jotka tukevat kasvua kirkon työn ammattilaiseksi.

Osallistumistodistukselle ei ole olemassa tarkasti määrättyä muotoa. Suositeltavaa on tehdä ns. osaamisportfolio. Siihen vihkimystä hakeva kokoaa aineistoa, jolla hän kuvaa osallistumistaan seurakunnan ja mahdollisesti kristillisen järjestön toimintaan sekä opintojen aikana kehittynyttä osaamistaan. Hyödyllisiä ovat myös muut elämänkokemukset: harrastukset, osallistuminen opiskelija- ja järjestötoimintaan sekä kansainväliset kokemukset. Kirkon työhön sijoittumista tukee myös toiminta kirkon tai kristillisen järjestön luottamustehtävissä tai palveluksessa. Osallistumistodistuksesta / portfoliosta tarkemmin Teologian maisterin osallistumistodistus.

Mihin tarvitaan teologian tutkintoa?

Teologinen tutkinto antaa opiskelijalle pappisviran itsenäisen hoitamisen kannalta välttämättömät tiedot ja osaamisen. Niihin sisältyy muun muassa perehtymistä Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen sekä perustiedot liturgiikassa ja homiletiikassa, pastoraaliteologiassa, pedagogiikassa, kirkkohistoriassa, lähetyksessä ja muissa uskonnoissa.  

Näiden tavoitteiden toteutumiseksi tutkintoon sisältyy piispainkokouksen edellyttämät opinnot, joista on kerrottu kelpoisuuspäätöksessä: Kirkon säädöskokoelman säädös 145

Teologian maisterin tutkintoon kuuluu lisäksi valinnaisia opintoja. Papin työn kannalta on hyödyllistä opiskella laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Tämä tukee teologin ja tulevaisuudessa myös papin ammatti-identiteetin kehittymistä. Monista alan mahdollisuuksista tarjoaa tietoa Kirkon ammatit -sivusto.

Mikä on papin työn ydintä?

Papin työssä vaadittavaa osaamista kuvaa papin ydinosaamiskuvaus. Sen mukaan papin työssä on viisi osaamisen aluetta: A) teologinen ja arvo-osaaminen, B) papin tehtäväosaaminen, C) vuorovaikutusosaaminen, D) toimintaympäristö- ja yhteisöosaaminen sekä E) työelämä- ja kehittämisosaaminen. Papin ydinosaamiskuvaus kytkeytyy kirkon ammattien yhteiseen ydinosaamiskuvaukseen, sillä papin työssä tarvitaan samanlaista vuorovaikutusosaamista, työelämä- ja kehittämisosaamista sekä toimintaympäristö- ja yhteisöosaamista kuin muissakin kirkon hengellisen työn ammateissa.

Tämän lisäksi pappi tarvitsee työssään sitoutumista kirkon uskoon ja arvoihin. Hengellisen elämän hoitaminen, kuten Raamatun lukeminen, rukous ja seurakunnan messuun osallistuminen kuuluvat papin työhön ja henkilökohtaiseen uskon hoitamiseen.

Missä kirkko kohtaa teologian opiskelijoita?

Opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuuksia tavata kirkon edustajia opintoihinsa sisältyvissä tilaisuuksissa opintojen alkuvuosina niin tutkintorakenteeseen liittyvien työelämäopintojen osana, kuin opiskelijajärjestöjen järjestämissä kohtaamisissa.

Keskeisiä työelämäkohtaamisia tapahtuu myös työssäoppimisjaksoilla seurakunnissa. Opiskelija voi lisäksi valita ylimääräisiä soveltavia työelämäopintoja, jotka vahvistavat kirkon työn laaja-alaista omaksumista. Näiden aikana opiskelijat oppivat seurakuntatyön ja soveltavan kirkon työn periaatteita ja toimintamalleja. Käytä hyväksesi ainutlaatuinen mahdollisuus yliopisto-opiskelijan laaja-alaisiin harjoittelumahdollisuuksiin. Saat samalla kuvan siitä, minkälainen seurakunta ja kirkko on työpaikkana ja -yhteisönä.

Pappisvirkaan vaadittavaan teologiseen tutkintoon sisältyy päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnassa. Kirkon virkaan tähtäävä opiskelija osallistuu teologian opiskelijoiden työssäoppimisjakson aikana tai jälkeen hiippakunnan järjestämään moniammatilliseen Kirkon työhön opiskelevien seminaariin eli KiTOS-päivään (hiippakunnasta riippuen 1–2 pvää). Seminaarissa tarjoutuu mahdollisuus työssäoppimisjakson kokemusten reflektointiin yhdessä muiden kirkon työhön valmistuvien kanssa.

Työssäoppimisjakson jälkeen teologian opiskelija osallistuu myös kirkon tarjoamaan soveltuvuustutkimukseen, ja sen jälkeiseen hiippakuntien järjestämään soveltuvuuden reflektiopäivään. Ensimmäisenä päivänä on yhteinen työskentely, jossa avataan soveltuvuustutkimuksen tuloksia ja niiden merkitystä. Jälkimmäisenä päivänä jokainen osallistuja käy henkilökohtaisen keskustelun kirkon työelämää edustavan työntekijän kanssa.

Opiskeluaikaan kuuluu myös opiskelijajärjestöjen toiminta. Tavallisin tapa osallistua on toimia ja osallistua järjestön opiskelijajäsenenä tai opiskelijajärjestön tehtäviin hakeutuvana vastuuhenkilönä. Kirkon työhön suuntautuvat teologian opiskelijat voivat osallistua opiskelijajärjestöjen hengellistä elämää ja ammatti-identiteetin kehittymistä tukevaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Opiskeluaikana voit kohdata kirkon edustajia myös hakeutumalla erilaisiin vapaaehtois- ja luottamustehtäviin, jotka tukevat tulevaa työllistymistäsi. Aktiivisuus kirkon ja kirkkosidonnaisten järjestöjen parissa kiinnostuksesi mukaisissa tehtävissä kannattaa. Yhteisten asioiden puolesta toimiminen luottamushenkilönä, vapaaehtoisena tai työntekijänä sekä kaikkinainen alan toimijoiden kanssa verkostoituminen tukee samalla myös tulevaisuuden työtehtävissäsi toimimista.

Hakeutuminen kirkon virkaan ja vokaatio

Pappina työskentely edellyttää pappisvihkimystä. Vihkimisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli yhdessä, ja sen toimittaa piispa. Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Vihkimyksen edellytyksenä on vokaatio eli se, että kirkko on kutsunut henkilön toimittamaan papin virkaa. Vokaation voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Papiksi voidaan vihkiä tietyin edellytyksin myös henkilö, joka toimii teologisen tieteen opettajana tai uskonnonopettajana.

Vokaatiota etsivän henkilön on tärkeä seurata kirkon työpaikkatoria Kirkon avoimet työpaikat - evl.fi, seurakuntien ilmoittelua lehdissä sekä olla itse yhteydessä seurakuntiin. Hyödyllistä on myös tutustua hiippakuntien sivuillaan antamiin ohjeisiin papiksi hakeutumisesta. Vaikka yleisperiaatteet ovat samat, niin hiippakuntien käytännöissä on eroa. Etelän hiippakunnissa painottuu seurakuntakeskeinen malli. Se tarkoittaa, että valmistuvat maisterit ovat ensi sijassa yhteydessä työpaikasta ilmoittavaan seurakuntaan, joka valitsee hakijoista sen, jolle seurakunta on valmis antamaan vokaation. Tuomiokapituli päättää tämän perusteella jatkosta, kutsusta ordinaatiovalmennukseen ja pappisvihkimyksestä. Joissakin hiippakunnissa tuomiokapituli välittää uutta pappia tarvitseville seurakunnille tiedon vihkimystä toivovista papeista. Näissä hiippakunnissa valmistuvan maisterin kannattaa olla suoraan yhteydessä tuomiokapituliin. Lisäksi Turun arkkihiippakunnan, Tampereen, Helsingin ja Espoon hiippakuntiin voit ilmoittautua tuomiokapituliin työnhakijaksi jättämällä avoimen hakemuksen. KirkkoHR:ssä täytettävä avoin hakemus on voimassa yhden vuoden: KirkkoHR - Rekrytointi (evl.fi)

Ordinaatiovalmennus ja pastoraalitutkinto

Vokaation saamisen jälkeen tuomiokapituli arvioi teologian maisterin valmiuksia pappisvirkaan, tarkistaa pappisvihkimystä varten tarvittavat todistukset ja kutsuu ordinaatiovalmennukseen.

Ordinaatiovalmennus tarkoittaa tuomiokapitulin organisoimaa koulutusta, joka valmentaa pappisvihkimykseen ja antaa valmiuksia papin työtehtäviin seurakunnassa. Valmennuksen  osaamistavoitteita ovat muun muassa jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten keskeisten periaatteiden tunteminen.

Ordinaatiovalmennus päättyy pappisvihkimykseen. Tämän jälkeen käynnistyy paikallisseurakunnassa toteutuva perehdyttäminen. Perehdyttämisen aikana vihitylle papille nimetään perehdyttäjä. Hänen kanssaan on mahdollista käydä keskusteluja seurakuntatyöstä ja pappisidentiteettiin liittyvistä kysymyksistä. 

Ordinaatiovalmennuksen ja siihen liittyvän perehdyttämisen kesto on vähintään 6 kuukautta. Perehdyttämisen jälkeen papit laativat perehdyttämisraportin ja perehdyttäjät todistuksen perehdytyksestä ja toimittavat sen tuomiokapitulille.

Ordinaatiovalmennus ja siihen liittyvä perehdyttäminen ovat osa pastoraalitutkintoa, jonka suorittaminen oikeuttaa hakemaan ns. vakinaisen papin virkoja. Pastoraalitutkinto (40 op) on papin työuran alkuvaiheeseen kirkon tarjoama tutkinto, joka syventää papin ydinosaamista, tukee kehittymistä kirkon työn ammattilaiseksi, ja tarjoaa myös mahdollisuuden verkostoitua kollegojen kanssa, jotka ovat samassa uravaiheessa. Tutkinnon opintokokonaisuuksia järjestävät Kirkkohallituksen erillisyksikkö Kirkon tutkimus ja koulutus sekä tuomiokapitulit.

Koulutuspolku ei pääty pastoraalitutkintoon. Sen jälkeen pappi voi täydentää ja syventää osaamistaan osallistumalla kirkon henkilöstökoulutukseen. Tiedot henkilöstökoulutuksesta löytyvät evl.fi/plus -sivuilta. Siellä on myös linkki vuosittain julkaistavaan Kirkon henkilöstökoulutuskalenteriin.

 

Lisätietoja ja yhteyksiä

Kouluttavat yliopistot antavat tarkempia tietoja tutkinnon suorittamisesta ja kelpoisuuden edellyttämistä opinnoista. Yhteyshenkilöt:

Kelpoisuuksista ja soveltuvuustutkimuksesta

Kirkon henkilöstökoulutuksesta

Rekrytoinnista ja pappisvihkimyksestä tuomiokapitulien notaarit ja/tai hiippakuntapastorit

Ordinaatiovalmennuksesta ja pastoraalitutkinnon suorittamisesta hiippakuntadekaanit

Teologikoulutustoimikunnan toiminnasta toimikunnan sihteeri Timo Åvist

Opiskelijajärjestöjen toiminnasta

  • Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys, Helsingin yliopisto
  • Fides Ostiensis, Itä-Suomen yliopisto
  • Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi

Kirkon työhön suuntautuneiden työkokemuksen hankkimispaikkoja ovat olleet esimerkiksi:

  • Kirkon lähetysjärjestöt
  • Kirkon Ulkomaanapu
  • Merimieskirkko
  • Helsinki Missio ja muut diakoniatyöhön orientoivat toimijat, kuten Sininauhasäätiö, turvakodit ja perhetalot
  • Kristilliset opiskelijajärjestöt
  • Kulttuuri- ja tiedeinstituutit
  • Alaan liittyvät tehtävät yliopistoissa, säätiöissä ja opistoissa
  • Kirkollisen alan ammattiliitot
  • Kirkon sairaala- oppilaitos-, vankila-, vammais-, kansainvälinen-, ympäristö-, tutkimus- ja saavutettavuustyö
  • Suuntautumistoiveesta riippuen esim. lastensuojelu-, kehitysyhteistyö, lähetys- ja kansainvälinen työ, vähemmistö- vammaistyön järjestöt, kirkon työnohjaus yms.
  • Kandidaatintutkielman ja maisterintutkielman toimeksiantosopimuksen tekeminen kirkon alaa edistävän työelämäyhteistyökumppanin kanssa

Ota yhteyttä

piispainkokouksen teol. siht.
Piispainkokouksen kanslia
Eteläranta 8
00130 Helsinki
pääsihteeri
Piispainkokouksen kanslia
Eteläranta 8
00130 Helsinki
asiantuntija
Kirkon tutkimus ja koulutus
JÄRVENPÄÄNTIE 640 S
04400 Järvenpää

Eeva Salo-Kopperin (TM, pastori, työnohjaaja, AmO) työssä koulutussuunnittelijana on keskeistä seurakuntatyön ja teologikoulutuksen näkökulmista osaamisen ennakointi ja koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta.

Hän koordinoi kirkon henkilöstökoulutuksen kokonaisuutta ja kirkon henkilöstökoulutuskalenterin toimittamista. Hänellä on monipuolinen työkokemus ja yhteydet niin kirkon työhön seurakunta-,  hiippakunta- sekä kokonaiskirkon tasolla kuin kouluttaviin laitoksiin ja muihin koulutuksen  verkostoihin. Salo toimii Kirkon koulutuskeskuksen ja hiippakuntadekaanien yhteistyöneuvottelujen (ns. dekaanikokous) ja teologian opiskelijoiden soveltuvuustutkimuksen seurantaryhmän sihteerinä.

Päivitetty