Ristiäisten järjestäminen

Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta kastejuhlaa voidaan viettää minä päivänä vaan. Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa.

Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Kaste on seurakunnan juhla, jossa kastettava liitetään seurakunnan jäseneksi. 

Pappi ja kastepaikka varataan yleensä oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta. On myös mahdollista pyytää tuttua pappia kastamaan.

Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jossa sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista esim.

  • kastetilaisuuden kulku
  • virret
  • avustamistehtävät tilaisuuden aikana (esim. Raamatun ja rukousten lukeminen)
  • kummit.

Ristiäisissä vauva yleensä puetaan valkoiseen kastemekkoon. Kotona pidettävään kastetilaisuuteen tarvitaan lisäksi kastemalja kastevettä varten sekä pieni liina kastettavan lapsen pään kuivaamiseksi. Maljan voi asettaa pienelle kastepöydälle, jolle voi laittaa myös kukkia sekä kynttilän. 

Nimen ja kasteen rekisteröinti

Uusi etu- ja sukunimilaki tuli voimaan 1.1.2019. Se korvaa entisen nimilain. Uusi laki antaa mahdollisuuden antaa lapselle neljä etunimeä. Tähän asti etunimiä on voinut antaa enimmillään kolme. Myös sukunimivaihtoehtoja on jatkossa selvästi enemmän, ja vieraiden kulttuurien nimikäytännöt otetaan paremmin huomioon. 

Seurakunta varmistaa lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissä ajoin. 

Suomessa monet ovat vaalineet tapaa, että lapsen nimi julkistetaan vasta ristiäisissä eli kasteen yhteydessä. Lasta voi kuitenkin kutsua tulevalla nimellä jo ennen ristiäisiä.

Pienen lapsen kastekeskustelun yhteydessä täytetään lomake (lapsen tietojen ilmoittaminen -lomake), jonka seurakunta on lähettänyt lapsen äidille. Lomakkeeseen täytetään muun muassa lapset etu- ja sukunimet, äidinkieli ja kummitiedot.

Jos edellä mainittu lomake on jo aiemmin toimitettu maistraattiin, niin ristiäistilanteessa käytetään kastelomaketta, johon kirjataan tieto kasteesta ja kummeista. Tämä tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun lapsi kastetaan myöhemmin kuin nimi rekisteröidään. Pappi toimittaa kastelomakkeen edelleen siihen seurakuntaan, jonka jäseneksi lapsi tulee kasteen myötä. Seurakunnassa lapsen tiedot tallennetaan kirkon jäsentietojärjestelmään, josta ne siirtyvät väestötietojärjestelmään.

Nuoren tai aikuisen kasteen järjestäminen

Kasteen voi saada missä iässä vaan, myös nuorena ja aikuisena.

15 vuotta täyttäneen kastetta edeltää rippikoulu.

Myös nuoren ja aikuisen kaste toimitetaan kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lukemalla uskontunnustuksen yhdessä muiden kanssa. Lue lisää kohdasta Kaste kaikenikäisille.