Rippijuhlat

Rippikoulun päätteeksi järjestetään juhlat. Juhlapäivä alkaa konfirmaatiomessulla, jossa nuoret pukeutuvat valkoiseen seurakunnalta saatavaan pitkään pukuun, albaan. Konfirmaatiomessussa rippikoulun käyneet saavat ehtoollisen, johon he ovat saaneet tutustua jo rippikouluaikana.

Yleensä kirkkoon kutsutaan riparilaisten perhe, isovanhemmat, kummit ja ystäviä. Kummit ovatkin rippijuhlassa tärkeässä osassa, sillä he saavat osallistua kirkossa konfirmoitavan nuoren siunaamiseen. Kummin tilalla nuorta voi olla siunaamassa joku muukin läheinen ihminen.

Konfirmaatio on myös nuoren tärkeä aikuistumisjuhla:

• Hän saa oikeuden toimia kastettavan lapsen kummina.
• Hän saa osallistua itsenäisesti ehtoolliselle.
• 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen voi asettua ehdokkaaksi seurakuntavaaleissa, joissa seurakuntiin valitaan luottamushenkilöt.
• Kirkollisen avioliittoon vihkimisen edellytyksenä on rippikoulun käyminen, mutta konfirmaatiota ei edellytetä.
  
  Rippijuhlien järjestäminen
  Konfirmaatio on osa jumalanpalvelusta
  Mikä rippikoulu?
  Rippikoulusta eväitä elämään