Hyppää sisältöön

Ostopalvelusopimukset 

Ostopalvelusopimuksesta puhutaan silloin, kun kunta tai muu organisaatio ostaa jonkin palvelun ulkopuoliselta taholta kuten seurakunnalta. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä koskeva palvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta ne voivat ostaa palveluja myös muilta toimijoilta. Ostopalveluita voidaan tehdä esimerkiksi seurakunnan tuottamasta aamu- ja iltapäivätoiminnasta, kasvatus- ja perheneuvonnasta tai perheasioiden sovittelusta. Silloin seurakunta toimii ostopalveluiden tuottajana.  
  
Ostopalvelusopimuksissa sovitaan mm. ostettavan palvelun sisällöstä, henkilökunnan ammattitaidosta, henkilötietojen käsittelystä, vaitiolosta, ilmoitusvelvollisuudesta, resursseista, vastuista, toimitiloista ja muusta mahdollisesta ostopalveluun vaikuttavasta lainsäädännöstä. Ostopalvelusopimukset voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Kun seurakunta toimii palveluntuottajana, sitä koskettaa muu palveluun liittyvä lainsäädäntö.   
  
Ostopalvelusopimuksiin kirjataan tuotetun palvelun korvauksen periaatteet. Korvauksen suuruus voidaan määritellä erikseen esimerkiksi vuosittain. Ostopalveluksen sopijaosapuolten on hyvä kokoontua säännöllisesti ja tarkastella sopimuksen toteutumista.   
   
Ostopalvelusopimukset aamu- ja iltapäivätoiminnassa 
 
Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat Perusopetuslain {628/1998} 8a-luku sekä Opetushallituksen vahvistamat aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet {2011}. Säädösten mukaan aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat yksi kunnissa toimivista aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajista. Kirkossa toimintaa toteuttavat kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon suorittaneet lastenohjaajat, varhaiskasvatuksen ohjaajat sekä nuorisotyönohjaajat. Ohjaajien erityisosaamista ovat lasta motivoivan ja mielekkään toiminnan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi.  
 
Aamu- ja iltapäivätoimintaa määrittää ja ohjaa aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden lisäksi paikallinen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma sekä vuosittain päivitettävä toimipaikkakohtainen toimintasuunnitelma. Yhteisessä sopimuksessa sovitaan sopijaosapuolten tehtävät ja vastuualueet. Kaupunkien edustajien kanssa arvioidaan esimerkiksi toimintasuunnitelman toteutumista, sovitaan seuraavan toimintakauden maksuista ja toiminta-ajasta, aamu- ja iltapäivätoiminnan paikoista sekä toimintaan otettavien lasten määrästä. Laadunarviointi-kyselyn kautta huoltajilta kerätään palautetta toiminnan kehittämiseksi.  
   
Seurakuntien järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle turvallisen ja kehittävän toimintaympäristön, jonka toiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen edistäen lapsen osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toiminta myös ehkäisee yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mahdollista kiusaamista. Aamu- ja iltapäivätoiminta on lapsen viettämää vapaa-aikaa, johon kuuluu kavereiden seuran lisäksi onnistumisen kokemuksia ja ilon jakamista. Toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua.  
Esite kirkon aamu- ja iltapäivätoiminnasta
   
Ostopalvelusopimukset kirkon perheneuvonnassa 
   
Perheasiain neuvottelukeskuksista (41) yli puolella eli 21 on sopimuksia kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Lisäksi 22 keskuksella on sopimuksia seurakuntien kanssa. Lupa perheasioiden sovitteluun on vielä useammalla, 34 keskuksella.   Kuntien, kuntayhtymien ja soteyhtymien kanssa solmitut sopimukset koskevat sosiaalihuoltolain 3. luvun 26 §:n mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa sekä avioliittolain 5. luvun mukaista perheasioiden sovittelua, jonka valvontaa ja lupa-asioita hoitavat Aluehallintovirastot.   
  
Kunnilla on velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa alueensa asukkaille. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lasten hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseen sekä lapsiperheiden omien voimavarojen vahvistamiseen.    
Perheasiain sovittelu on avioliittolaissa säädetty erityinen sosiaalipalvelu, joka on käytettävissä silloin, kun perheessä on ristiriitoja. Yleisimmin sitä käytetään erouhkassa tai erotilanteessa. Sovittelua voidaan käyttää myös eron jälkeen syntyneiden esimerkiksi lapsen tapaamiseen liittyvien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Sovittelulla pyritään ratkaisemaan ristiriidat neuvottelemalla ja sopimuksin. Sovittelijan tehtävänä on kiinnittää erityistä huomiota lapsen aseman turvaamiseen. Sovittelun järjestämisestä huolehtivat kunnat.   
  
Kirkon perheneuvonnassa tarjotaan pari- ja perheterapiapalveluita alueellisesti kattavasti ja asiakkaille maksuttomasti. Kirkon perheneuvonnan ja kuntien perheneuvolapalvelut on monilla alueilla tietoisesti rakennettu toisiaan täydentäviksi.   
    
Kasvatus- ja perheneuvontaa tai perheasioiden sovittelua koskevissa ostopalvelusopimuksissa sovitaan palvelun sisällöstä, henkilötietojen käsittelystä, palvelun laajuudesta, henkilökunnan kelpoisuudesta, omavalvonnasta ja mahdollisista muista asioista. Toimivia ostopalvelusopimusmalleja on saatavilla Kirkkohallituksesta.