Ammatillinen koulutus uudistuu – muutos pähkinänkuoressa työelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus on uudistunut 1.1.2018 voimaan tulleen uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön myötä. Uudistus koskee ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ydinasioita uudistuksessa ovat osaamisperusteisuus, yksilölliset opintopolut ja työelämälähtöisyys. Uudistuksella pyritään vastaamaan työelämän murrokseen ja yksilöllisten osaamistarpeiden nopeisiin muutoksiin. Reformi on mittava ja sen vaiheittainen täytäntöönpano vaatii paneutumista ja yhteistyöhön sitoutumista koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden lisäksi myös työelämältä. Siihen haluamme myös kirkon työpaikkoja kannustaa.

Hakeutuminen

Perusopetuksensa päättävät hakeutuvat jatkossa ammatilliseen koulutukseen pääsääntöisesti yhteisvalinnan kautta. Muille jatkuva haku tarjoaa mahdollisuuden aloittaa ja ajoittaa koulutuksensa aiempaa joustavammin. Työpaikalla oppiminen perustuu koulutus- tai oppisopimukseen tai niiden joustavaan yhdistelyyn. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu sen laadintaan ja päivittämiseen siltä osin, kun koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena taikka osaaminen osoitetaan työpaikalla.

Osaamista hankitaan työpaikoilla oppisopimukseen tai koulutussopimukseen perustuen

Oppisopimuksella osaamista hankitaan pääosin työpaikalla, mutta sitä voidaan tarvittaessa täydentää muissa oppimisympäristöissä. Oppisopimus voidaan tehdä koko tavoitteena olevan osaamisen hankkimisajalle yhdellä sopimuksella koskien koko tutkintoa, tutkinnon osaa tai muuta ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. Oppisopimus perustuu nykyiseen tapaan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen. Siinä keskeistä on opiskelijan ja työnantajan välinen sopimus, jossa sovitaan mm. työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti oppisopimusajalta maksettavasta palkasta. Työnantaja ja koulutuksen järjestäjä sopivat työpaikalla järjestettävän oppimisen järjestelyistä ja mahdollisesti myös oppisopimustyöpaikalle maksettavasta koulutuskorvauksesta.

Koulutussopimus korvaa nykyisen työssäoppimisen. Sillä ei ole kuitenkaan jatkossa osaamispisteinä eikä aikana määriteltyä vähimmäis- eikä enimmäismäärää. Sopimus on koulutuksen järjestäjän ja koulutussopimustyöpaikan välinen ja siinä sovitaan mm. siitä, miten opiskelijan hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Sopimus tehdään tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti ja annetaan opiskelijalle tiedoksi. Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eikä hänelle makseta palkkaa. Hän on opiskelija, joka on oikeutettu opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan. Koulutussopimuksessa ei makseta myöskään korvausta koulutussopimustyöpaikan tarjoajalle.

Osaaminen osoitetaan näytöillä aidoissa työtilanteissa

Koulutus- ja oppisopimuksella hankittu osaaminen osoitetaan näyttämällä se käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näytössä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toinen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa.

Työpaikoilta edellytetään, että niillä on käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto-ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet ja ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö, josta voidaan nimetä opiskelijalle myös vastuullinen työpaikkaohjaaja. Tämä on laadun varmistamisen kannalta oleellista ja todennäköisesti useimmille seurakuntatyöpaikoille myös mahdollista täyttää.

Tutkintorakenteen muutoksia

Osana ammatillisen koulutuksen reformia toteutetaan tutkintorakenteen uudistus tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä. Uudessa tutkintorakenteessa tutkintojen määrä puolittuu. Vuodesta 2018 alkaen opintonsa aloittavat opiskelevat uuden tutkintorakenteen mukaisesti. Tätä ennen aloittaneet voivat suorittaa tutkinnon loppuun aiempien tutkinnon perusteiden mukaisesti 31.12.2021 mennessä tai halutessaan siirtyä suorittamaan uuden tutkintorakenteen mukaista tutkintoa. Kirkon sektorilla tutun lapsi- ja perhetyön perustutkinnon osaaminen siirtyy kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan sekä suntion ammattitutkinnon osaaminen seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkintoon. Molempien uusien tutkintojen perusteet astuivat voimaan 1.8.2018.

Uutta osaamista joustavasti työuran aikana

Yksittäisten tutkinnon osien opiskeleminen työuran aikana on jatkossa nykyistä joustavampaa. Tämä periaate on otettu huomioon mm. tutkinnon perusteiden uudistamisessa, tutkintorakenteessa ja rahoitukseen liittyvissä säädöksissä. Työnantaja voi sopia koulutuksen järjestäjän kanssa tutkinnon tai tutkinnon osien toteuttamisesta henkilöstökoulutuksena. Työntekijä voi hakeutua opiskelemaan niitä myös omaehtoisesti. Myös yksittäistä tutkinnon osaa opiskeltaessa aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan sekä opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma.

Reformi - uhkasta mahdollisuudeksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista. Lupia on myönnetty yhteensä 149 koulutuksen järjestäjälle. Potentiaalisia yhteistyökumppaneita on kirkonkin työpaikoille siten lukuisia. Reformin työelämäkeskeisyydestä uutisointi on herättänyt työpaikoilla myös uhkakuvia. Itsestään selvää kuitenkin on, ettei mikään koulutuksen järjestäjä voi tulla työpaikalle ilman sen lupaa. Työpaikoille on todennäköisesti helpointa kehittää yhteistyötä ennestään tuttujen koulutuksen järjestäjien kanssa. Hyvä on kuitenkin huomata, että reformi luo myös uusia yhteistyömahdollisuuksia hankkia työpaikoille tarvittavaa osaamista. Tärkeää uusien ja vanhojen yhteistyökumppaneiden kanssa toimiessa on pyrkiä uudistamaan toimintatapoja yhdessä. Siten amisreformi on työelämälle mahdollisuus.

Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa työelämälle? Katso tiivistetty taulukko

Lue blogi: Amisreformin mahdollisuudet rohkeasti käyttöön

 

Tietoa tutkinnoista ja koulutuksen järjestäjistä

Opintopolku.fi

Oiva - Opetushallinnon ohjaus- ja säätelypalvelu