Usein kysyttyä lomapalkasta, lomakorvauksesta ja lomarahasta

 

 

 

Lomapalkka ja lomakorvaus, kun työntekijä siirtyy tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi

Työntekijä on sivutoiminen työntekijä, työaika 7 tuntia viikossa. Miten lasketaan lomavuoden 2016 lomapalkka ja lomaraha seuraavassa tilanteessa?

Palvelussuhde 1: 18.8.2006-31.12.2015 tuntipalkkainen, tekee töitä 7 h/vk

  • Kuuluu lomataulukkoon 1
  • Täysiä lomanmääräytymiskuukausia 3 (touko-, elo- ja lokakuu 2015)
  • Ansio 1.4.-31.12.2015 3.291,85 €
  • Lomaoikeuskuukausien ansio 1.324,40 €

Palvelussuhde 2: 1.1.2016 -, kuukausipalkkainen (2.045,51 €/kk), Palk.osuus-% 18, työaika 7 tuntia/vk

  • Kuuluu lomataulukkoon 1
  • Täysiä lomamääräytymiskuukausia 1 (tammikuu)
  • Ansio 1.1.-31.3.2016 1.101,61 €
  • Lomaoikeuskuukauden ansio 365,21 €

Vastaus:

1)  Sovelletaan ensimmäiseen tapaukseen tuntipalkkaista koskevaa 104 §:ää, jos työsuhde katsotaan päättyneeksi 31.12. Se tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

  • Lomakorvaus (jos työsuhde päättyi 31.12.2015) on 13 % ansiosta eli 427,94 €.
  • Lomaraha vain lomaoikeuskuukausien ansioon eli ensin lasketaan 13 % ao. lomaan oikeuttavien kuukausien ansiosta lomakorvauksen laskennallinen määrä ja siitä 50 % on lomarahan määrä (107 § 2 mom.). Sain lomakorvaukseksi 172,72 €, josta lomaraha on puolet eli 86,36 € (tuota lomakorvausta ei tietenkään toiseen kertaan makseta, vaan vain lomaraha).

2)  Kuukausipalkkaisella kyse on siis jatkuvasta työsuhteesta, jonka katsotaan alkaneeksi 1.1.2016 ja kysymys koskee alkuvuoden loma-asioita. Nyt kyse on lomapalkasta eikä lomakorvauksesta. Lomapalkkana maksetaan säännöllinen kk-palkka loman ajalta. Lomarahan maksaminen riippuu siitä, onko työntekijä ansainnut lomaa työsuhteen 3 kk:n aikana.

3)  Ilmeisesti kuitenkin kohta 1 ja 2 ovat samaa tapausta: tuntipalkkainen siirtyi kk-palkkaan? Jos näin on, ei makseta mitään lomakorvausta tai lomarahaa vuoden vaihteessa, vaan lomapalkkaa maksetaan 99 § 7 momentin mukaisesti eli ikään kuin työntekijä olisi ollut koko lomanmääräytymisvuoden kk-palkkainen. Tällöin lomapalkka lasketaan työajan vähäisyyden vuoksi 99 § 4 mom:n ja 104 §:n mukaan.

Lomapalkka ja -raha lasketaan siis lähtökohtaisesti kuukausipalkan mukaan, kun työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kuukausipalkkainen (99 § 7 mom.). Työntekijään sovelletaan lisäksi lomapalkan määrittelyssä KirVESTES 99 § 4 momenttia (Prosenttiperusteinen lomapalkka, kun työaika on 7-8 tuntia viikossa): sivutoimiselle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka säännöllisen työaikansa perusteella työskentelee niin harvoina päivinä ja niin vähäisen tuntimäärän, että jokaisen lomanmääräytymisvuoden aikana yksi tai useampi lomanmääräytymiskuukausi jää vajaaksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, maksetaan lomapalkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalkka. Soveltamisohjeessa on lisäksi tarkempia laskuohjeita, mm. se, että laskentaperusteeseen otetaan mukaan kaikkien kuukausien palkka.

Lomaraha maksetaan 106 § 1 mom:n mukaisesti (eikä 107 § 2 mom:n mukaisesti) maaliskuun palkan perusteella 6 % varsinaisesta osa-aikapalkasta 4 kuukaudelta (vuosina 2017-2019 Kiky-sopimuksen mukaisesti 4,2 % kuukaudelta).

Palkan ja työmäärän muutosten vaikutus lomakorvaukseen ja lomarahaan

Kysymys on lomakorvauksen maksamisesta ja erityisesti siitä, minkä palkan mukaan lomakorvaus määräytyy ajalta 2.5.-31.7.

Viranhaltija on ollut sairaslomalla jo ennen toukokuuta, välillä pätkiä töissä. Hänelle on myönnetty osa-aikainen virkavapaa 2.5.-4.9. osasairauspäivärahajärjestelynä ja tästä on peruutettu osa-aikaisuus ajalta 1.8.-30.9. Siten käytännössä osa-aikaisuutta oli 2.5.-31.7. Osa-aikaisuuden perusteena oli lääkärin kirjoittama osa-aikainen sairausloma ja hän sai Kelalta korvausta menetystä palkasta, seurakunta maksoi 50 % palkkaa.

Nyt osa-aikaisuus on peruttu ja viranhaltija on irtisanoutunut 1.10. alkaen ja hän on siihen asti sairauslomalla, palkkaa maksetaan 2/3 täydestä palkasta tämän loppuajan.

Pitämättä jääneet lomat maksetaan kaikki lomakorvauksena. Maksetaanko koko lomakorvaus 100 %:n palkan mukaan vai vaikuttaako osa-aikaisuus 2.5.-31.7. lomakorvaukseen ja siten myös lomarahaan?

Vastaus:

Työntekijä on siis ollut osittain poissa työstä sairauden vuoksi eli osa-aikaisena 2.5.-31.7., jolta ajalta lienee saanut Kelalta osasairauspäivärahaa. Muodollisesti hän on ollut kokoaikainen 1.8. lukien, mutta käytännössä kokonaan poissa työstä sairauden vuoksi palvelussuhteen loppuun 30.9. asti. Tämä kokonaisuus vaikuttaa lomakorvaukseen ja lomarahaan seuraavasti:

1)  Lomakorvaus maksetaan aina täyden 100 %:n palkan mukaan. Sairauslomavähennykset palkassa 1.8.-30.9. eivät siis alenna lomakorvauksen määrää. Tältä ajalta lomakorvauksen perusteena oleva 100 %:n palkka on täyden työajan mukainen, vaikka hän onkin viimeksi ollut tosiasiallisesti työssä osa-aikaisena. (Oikeastaan osa-aikaisuutta ei olisi tullut ”peruuttaa” sairastumisen vuoksi, vaan osa-aikainen sairausajan palkka olisi tullut maksaa 4.9. asti eli siihen asti kuin osasairauspäivärahajärjestelyn on sovittu kestävän. Seurakunta kuitenkin muutti päätöstään, jonka vuoksi sairausajan palkka sekä lomakorvaus maksetaan päätöksen mukaisesti.)

Osa-aikaisuuden ajalta 2.5.-31.7. lomakorvauksen määrään vaikuttaa osa-aikaisuus, joka otetaan lomakorvauksessa huomioon keskimääräisen palkkausprosentin mukaisesti (ks. 99 § 2 mom. ja 103 § 2 mom.). Lomaa on ansaittu 1.4. lukien 6 kuukaudelta 30.9. asti. Siitä on 3 kuukautta ollut kokoaikaista (huhti- ja elo-syyskuu) ja 3 osa-aikaista 50 % (touko-heinäkuu). Keskimääräinen palkkausprosentti on tältä 6 kuukauden ajalta 75 % ja lomakorvaus maksetaan tämän palkan mukaan.

2)  Myös lomarahaan päätoimisuuden muutokset vaikuttavat. Sairausajan palkanvähennyksen sen sijaan eivät alenna lomarahaakaan. Kun työntekijä oli touko-heinäkuun osa-aikaisesi työssä, tämä aiheuttaa sen, että tältä ajalta lomaraha maksetaan 50 %:n palkan perusteella ja muilta kuukausilta täyden palkan mukaan (huhtikuu, elokuu, syyskuu).

Lisäkysymys:

Viranhaltija on irtisanoutunut ja lasken hänen loppupalkkaansa. Hän on kokoaikainen, mutta hän on ollut osittaisella virkavapaalla 3 kuukautta ja saanut tältä ajalta Kelalta osasairauspäivärahaa. Lasketaanko tuo osittaisen virkavapaan lomaraha kokoaikaisen vai osa-aikapalkan mukaan?

Lisäyksenä edelliseen, että sama kysymys koskee lomakorvausta noilta 3 kuukaudelta. Kummanko palkan mukaan maksetaan?

Vastaus:

Silloin, kun työntekijän/viranhaltijan työaika tai työmäärä muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana, lomaraha lasketaan eri työaikaa sisältävien jaksojen osalta erikseen. Kysymässäsi tapauksessa työntekijä on ollut osittaisella virkavapaalla, minkä vuoksi lomaraha lasketaan osa-aikakuukausilta ja kokoaikaisilta kuukausilta erikseen. Ks. KirVESTES 106 §:n 1 mom. sove.

Myös lomakorvaus lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti edellä sanotun mukaisesti, eli keskimääräisen palkkausprosentin mukaisesti. Ks. KirVESTES 103 §:n 2 mom. ja 99 §: 2 ja 3 mom.

Lomarahan suuruus, jos työntekijä on lomautettuna maaliskuussa

Jos työntekijä on lomautettuna maaliskuussa, lasketaanko lomaraha täydestä normaalista maaliskuun palkasta vai todellisesta lomautuksen jälkeisestä palkasta?

KirVESTES:n 106 § 2 momentissa todetaan, että ”palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys tai palkka on alentunut sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuoksi…”.

Vastaus:

Lomaraha maksetaan täyden laskennallisen maaliskuun palkan perusteella eikä lomautuksen vuoksi vähentyneen palkan mukaan.

Lomakorvauksen määrä lyhyessä työsuhteessa

Maksetaanko lomakorvausta 11,5 % vai 9 % sellaiselle henkilölle, joka ei ole enää seurakunnan palveluksessa, mutta tekee muutaman tunnin sijaisuuksia ja on aikanaan ollut niin kauan, että siitä palvelussuhteesta kertynyt loma maksettiin työssä ollessaan?

Vastaus:

Ilmeisesti kukin työrupeama on erillinen ns. pätkätyö, ja niiden välissä palvelussuhdetta ei ole olemassa (ei siis ole toistaisessa palvelussuhteessa oleva ns. tarvittaessa tuleva). Pätkätöiden kyseessä ollessa palvelussuhde ikään kuin alkaa joka työrupeaman osalta alusta, jolloin aiemmalla työhistorialla ei ole merkitystä. Korvaus maksetaan näissä tilanteissa 9,0 %:n mukaan (105 §).

Loman antaminen lomana tai lomakorvauksen maksaminen pitkien sairauslomien yhteydessä

Viranhaltija oli sairauslomalla ajalla 22.2.2015-31.1.2016. Hänelle on kertynyt vuosilomia ja hän on niitä pitänyt seuraavasti:

  • lomavuosi 1.4.2014-31.3.2015, kertynyt 38 pv, pitänyt kesällä 2016 yhteensä 20 päivää, jäänyt pitämättä 18 päivää
  • lomavuosi 1.4.2015-31.3.2016, kertynyt 24 pv, jäänyt pitämättä 24 päivää

Yhteensä lomaa on pitämättä 42 päivää.

Miten ja millä aikataululla näitä lomia pitäisi pitää/maksaa? Mistä palkasta lomakorvaus lasketaan? Maaliskuun 2015, maaliskuun 2016 palkasta vai jostain muusta palkasta?

Lomat kuluvat varmaankin ikäjärjestyksessä eli ensin vanhimmat?

Vastaus:

31.3.2015 päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomat olisi tullut pitää 30.9.2016 mennessä. Jos niitä ei tähän mennessä ole saatu pidettyä, niin pitämättömät lomat maksetaan rahana.

31.3.2016 päättyneen lomanmääräytymisvuoden lomat tulee pitää viimeistään 30.9.2017 mennessä tai ne maksetaan lomakorvauksena. Lomakorvauksen sijasta on mahdollista sopia, jos asiasta ollaan yksimielisiä, että osa lomasta säästetääni säästövapaana 97 §:n mukaisesti. Kaikkea lomaa ei kuitenkaan voi säästää.

Lomakorvaus lasketaan maksamisajankohdan palkan mukaan.

Lomia pidetään aina vanhimmasta päästä alkaen.

Lomakorvaus lyhyessä tuntipalkkaisessa työsuhteessa oleville ja lomakorvauksen suhteutus

Minulla on määräaikaisia tuntipalkkalaisia kausityöntekijöitä, joiden työsuhde kestää 3 viikkoa eli 21 kalenteripäivää (6.6. - 26.6.) ja he tekevät täyttä työviikkoa.

Pitääkö lomakorvaus suhteuttaa alle kuukauden mittaisissa palvelussuhteissa? Koskeeko tämä kaikkia, myös näitä määräaikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä?

Näissä määräaikaisissa tuntipalkkalaisissa on sellaisia, joilla on pitempi työsuhde. Heille on määrätty, että lomat tulee pitää työsuhteen aikana. Miten lasken heille lomarahan, kun heille ei makseta lomakorvausta?

Vastaus:

Lomakorvauksen suhteutus koskee vain kuukausipalkkaisia. Tuntipalkkaisilla laskentatapa on eri, ja suhteutus tulee huomioonotetuksi automaattisesti, kun lomakorvaus lasketaan 104 § 1 mom:n mukaisesti prosenttiperusteisesti maksetun palkan mukaan (lomakorvaus ei siis määräydy koko kuukausipalkan mukaan, kuten kuukausipalkkaisilla).

Jos tuntipalkkalainen pitää erääntymättömän loman lomana ennen työsuhteen päättymistä, määritellään työsuhteen päättyessä kuitenkin lomakorvaus ja lomaraha siitä palkasta, joka on maksettu koko työsuhteen ajalta. Tähän lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan siis otetaan mukaan loman ajalta maksettu erääntymättömän loman palkka. Kun lomakorvauksen ja lomarahan kokonaismäärä on työsuhteen päättyessä näin määritelty, siitä vähennetään jo loman yhteydessä maksettu ”lomakorvauspalkka”, jotta saadaan selville, mitä työntekijälle on vielä maksettava korvausta.

Lomien pitämistarve ennen osa-aikaiseksi siirtymistä?

Meillä on eräs henkilö jäämässä osa-aikasairauseläkkeelle lähiaikoina ja ajankohta riippuu tästä vastauksesta. Hänellä on vanhoja lomia pitämättä 26 päivää. Voiko ne maksaa lomakorvauksena ennen syyskuun loppua?

Vastaus:

Kyse on siis niistä lomista, jotka erääntyivät viime maaliskuussa. Nehän täytyy pitää ensisijaisesti ensi vappuun mennessä ja takaporttina on niiden antamisen mahdollisuus vielä ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä (96 § 3 mom.).

Kyse on kai siitä, että jos työntekijä jää sairauden vuoksi osa-aikaeläkkeelle vaikkapa maaliskuun alusta, niin millä palkalla ja milloin hän voi vielä pitää lomiaan, jotka on ansainnut kokoaikatyössä.

Mielestäni sopimuksen näkökulmasta ei edunmenetyksiä ole näköpiirissä pitää hän loman milloin vain. Sen takaa 99 § 2 mom., jonka mukaan ansaittu loma annetaan ansaintahetken palkkatason mukaisena, jos työaika JA palkka myöhemmin muuttuvat. Kyse on tällöin keskimääräisen palkkausprosentin mukaan määräytyvästä lomasta, jos työaika JA palkka ovat sittemmin muuttuneet. Jos työntekijä on ansainnut nuo vanhat lomat kokoaikatyössä koko vuodelta (kuten oletan), hän saa lomapalkan kokoaikaisen palkan mukaan, vaikka olisi siirtynyt osa-aikaiseksi osittaisen sairauseläkkeen vuoksi.

Jos työntekijä siirtyy nyt osa-aikaeläkkeelle, hänellä erääntyy lomaa tulevan maaliskuun lopussa. Siihen tullee myös sovellettavaksi 99§ 2 mom. ja sen mukainen keskimääräinen lomapalkkaprosentti ensi kesän lomissa.

Sitä en nyt tiedä ja se kannattaa tarkastaa KEVAsta, että osasairauseläkkeellä ollessaan hänellä on oikeus saada lomansa ajalta korkeampaa palkkaa kuin hän osa-aikatyössä ollessaan saa. Joissain tilanteissa on eläkkeeseen liittyvä ansioraja, jota ei saa ylittää, jotta ei menetä eläkettään.

Lomakorvausta toimituspalkkioista?

Tarvitsen tietoa tilapäisille työntekijöille maksettavista lomakorvauksista. KirVESTES:n mukaan lyhyistä palvelussuhteista tarvittaessa töihin kutsuttaville henkilöille kertyy lomakorvausta prosenttiperusteisesti joko 9% tai 11,5%. Koskeeko tämä myös toimituspalkkioita?

Vastaus:

Lyhyistä palvelussuhteista (”pätkätyöt”) maksetaan lomakorvausta, mutta toimituspalkkiolla suoritetuista tehtävistä/toimituksista ei suoriteta lomakorvausta. Toimituspalkkiota ei katsota virka- tai työsuhteeksi, mikä on edellytyksenä lomakorvauksen maksamiselle.

Vuosilomapalkan laskeminen työajan muuttuessa

Pyydän selventämään vuosilomapalkan laskemista siinä tapauksessa, että työaika on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Milloin lomapalkka lasketaan KirVESTES:n 99 §:n 2. momentin ja milloin saman pykälän 3 momentin mukaan?

Vastaus:

  • On luonteeltaan 2 eri tilannetta:

1.   Päätoimisuusaste muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitten kun lomaa pidetään seuraavana kesänä, mietitään minkä suuruista palkkaa loman ajalta pitää maksaa. Tällöin tulee kyseeseen keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka. Loman ajalta maksetaan tällöin eri palkkaa kuin sen hetken (uusi) palkkataso on. Tätä koskee 99 § 2 mom.

2.   Toinen tilanne on se, että päätoimisuusaste työssä on pysynyt samana koko lomanmääräytymisvuoden ja sitten pian lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen (esim. 1.4. tai 1.5.) työaika ja palkkataso muuttuu ennen kuin (!) lomaa aletaan pitää. Silloin palkkataso ja työaika on ollut koko edellisen lomanmääräytymisvuoden sama joka kuussa. Muutos tapahtui vasta loman erääntymisen jälkeen, mutta ennen loman pitämistä. Tällöin lomapalkkana maksetaan sen työajan mukainen palkka, joka oli edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Tätä koskee 99 § 3 mom. Tässä tapauksessa siis lomapalkka määräytyy keskimääräisen palkkausprosentin mukaan vasta ”seuraavana” kesänä, jolloin palkkataso on muuttunut ”uuden” lomamääräytymisvuoden alkupuolella. Vain jos työaika ja palkka muuttuvat tasan 1.4. lukien, keskimääräisen lomapalkan laskentaa ei lainkaan tarvita, koska silloin työaika ja palkka ovat pysyneet koko lomanmääräytymisvuoden samana. Mutta toki tällöinkin työajan ja palkan pienenemishetken (tai suurenemishetken, jos päätoimisuusastetta korotetaan) jälkeen annettava lomapalkka on yhtenä vuonna eri suuruinen kuin sillä hetkellä työssä ollessa maksettava palkkataso.

  • Esimerkeillä sama asia:

a)   Työaika ja palkka on ollut ensin 100 % ja muuttunut 1.11. lukien 60 %:seksi. Tällöin loman erääntyessä seuraavan maaliskuun lopussa lasketaan keskimääräinen palkkaus-%: (7 kk x 100 % + 5 kk x 60 %) / 12 kk = 83,33 % (99 § 2 mom.). Tämän suuruista lomapalkkaa maksetaan siitä lomasta, joka erääntyy muutosta seuraavan maaliskuun lopussa, siis seuraavana kesänä ja sen jälkeen talvilomana.

b)   Työaika ja palkka on ollut 100 % lomanmääräytymisvuoden loppuun. Työaika ja palkka muuttuvat 60 %:seksi 1.5. lukien. Kun erääntynyt loma annetaan, sen ajalta maksetaan 100 %:n palkka, koska työ on ollut koko lomanmääräytymisvuoden 100 %:n suuruinen (99 § 3 mom.). Mutta työajalta maksettava palkka on tietysti 1.5. lukien jo 60 %:n mukainen.

Kun sitten tullaan seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun, tämän päättyvän lomanmääräytymisvuoden ajalta palkka on ollut 100 %:n suuruinen 1 kk:n aikana ja 11 kk:lta 60 %. Siksi nyt joudutaan soveltamaan 99 § 2 mom:n mukaista keskimääräistä lomapalkkaa koko erääntyneeseen lomaan: (1 kk x 100 % + 11 kk x 60 %) / 12 kk = 63,33 %.

Tämä on siis ”siirtymävuosi”. Sitä seuraavan lomanmääräytymisvuoden lopussa koko keräämisaika on tehty työtä 60 %:n mukaan ja aletaan noudattaa 99 § 1 mom:n pääsääntöä eli maksetaan loman ajalta normaali varsinainen palkka.

c)   Poikkeustilanne on se, että työaika ja palkka muuttuvat tasan 1.4. Tällöin jokaisena lomanmääräytymisvuonna on saanut koko vuoden samaa palkkaa, mutta palkka tietysti sitten on tietyn lomanmääräytymisvuoden taitteessa muuttunut. Ja tuon muutoksen jälkeen loma annetaan pitämiskesänä edeltävän vuoden palkkatason mukaan (tässä esimerkissä 100 %:n palkkana), kun taas työssäoloajalta maksetaan luonnollisesti jo muuttuneen työajan mukaista palkkaa.

Kun sitten seuraava lomamääräytymisvuosi päättyy työaika ja palkka on ollut koko ”lomankeräämisvuoden” 60 %:n mukaista ja seuraavana kesänä lomapalkka vastaakin jo pitämishetken työssäolon palkkatasoa.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi osa-aikatyössä

Miten lasketaan lomarahojen vaihtaminen vapaaksi, kun työntekijällä on täysi lomaoikeus (12 kk) ja hän tekee osa-aikaista työtä?

Esimerkiksi: jos on lomaa 1. taulukon mukaisesti 38 pv ja osa-aikatyö on 50%, eli 100%:n työssä tulisi lomarahasta 15 pv jos kaiken vaihtaa vapaaksi. Onko osa-aikaisen vapaapäivien määrä 7 pv vai 8 pv, vai 7 pv vapaata ja loppuosa rahana?

Vastaus:

Lomaoikeus on 38 päivää ja lomarahavapaa voi olla 15 päivää, kuten kokoaikaisellakin.

Kysymys on siitä, miten osa-aikatyö on järjestetty. Jos työ on järjestetty tasaisena osa-aikatyönä 5 päivälle viikossa, lomarahavapaat sijoitetaan näille 5 päivälle. Jos taas työ on järjestetty tehtäväksi vuoroviikoin, lomarahavapaat sijoitetaan kuten vuosilomakin. Yhtä työpäivälle sijoittuvaa lomarahavapaata kohden sijoitetaan aina toinen lomarahavapaa työstä poissaolopäivälle. Sama periaate kuin vuosilomassa.

Selkeintä olisi, että lomarahavapaata myönnettäisiin parillinen lukumäärä päiviä, jolloin sijoittelu työ- ja työstä poissaolopäiville menee tasan. Tällöin pieni osa lomarahasta jää maksettavaksi.