Usein kysyttyä vuosilomasta
Kappalainen on anonut lomaa 27.12.2016 - 8.1.2017 (ma 26.12.2016 on kappalaisen työpäivä). Kuinka monta lomapäivää kuluu tuolla ajanjaksolla? Kipan järjestelmä (Populus) ilmoittaa, että hänellä kuluu 9 lomapäivää, mutta minusta lomaa kuluu vähemmän?
Nuorisotyönohjaaja on anonut lomamatkan alkamisen vuoksi lomaa siten, että loma alkaisi toisena pääsiäispäivänä maanantaina ja kestäisi seuraavan viikon tiistaihin asti. Lomalento lähtee maanantaina. Nuorisotyönohjaajan säännölliset vapaapäivänsä ovat la-su. Voidaanko loma myöntää näin?
Haluaisin tarkennusta KirVESTES:n 116 § 2 mom. mukaisen lomarahan maksamiseen:
”Tätä työ- ja virkaehtosopimusta sovelletaan 3 momentissa mainituilta lomanmääräytymisvuosilta ansaittuun lomarahaan riippumatta lomarahan maksamisajankohdasta.”
Tarkoittaako yllä oleva, että lomarahaa leikataan vasta 01.02.2017 jälkeen?. Eli jos palvelusuhde on päättynyt vaikka 31.12.2016 tai päättyy 31.01.2017, niin lopputilin yhteydessä maksettua lomarahaa vuonna 2017 ei leikata?
Uusi virka- ja työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017. Sen mukaan lomaraha maksetaan 70 prosenttisesti. Jos työntekijä pyytää ajalta 1.4.-31.10.2016 kertynyttä lomarahaa maksettavaksi ennen 1.2.2017, maksetaanko se 100 %:n vai 70 %:n mukaisena?
Onko lomarahojen leikkaus vuonna 2017 paikallisen sopimisen piiriin kuuluva asia?
Vai onko se jokaisessa seurakunnassa ilman neuvottelumahdollisuutta voimaan astuva asia?
Talousarviossa olen huomioinut leikkauksen. Yksi työntekijä kyseenalaisti leikkauksen koska meillä ei ole käyty paikallisneuvotteluita tulevista muutoksista.
Työsuhde päättyy 31.12.2016 ja lomaraha ajalta 1.4.-31.12.2016 maksetaan joulukuussa. Vaikuttaako lomarahan vähennys jo tähän lomarahaan ja miten? Nyt ei makseta lomakorvausta, vaan työntekijä pitää kaikki lomat pois ennen työsuhteen päättymistä.
Olemme maksaneet muutamalle henkilölle lopputulin vuoden 2016 syksyn aikana. Lomaraha on maksettu täytenä kaikille, osalle on maksettu myös lomakorvausta.
Olemmeko tulkinneet uutta sopimusta väärin? Olisiko lomaraha pitänyt maksaa uusilla pienemmillä prosenteilla heille, jotka pitivät lomansa. Lomakorvausta saaneille lomaraha maksetaan vanhoilla prosenteilla.
Pitäisikö työantajan periä väärin maksettu lomarahaa työntekijältä takaisia?
Diakoni on jäänyt 1.1.2016 virkavapaalle, joka kestää 31.10.2018 saakka. Hän säästi osan lomistaan, mutta nyt kertyneitä eli vuoden 2017 lomia sovittiin korvattavan rahana.
Koska hänen virkasuhteensa ei ole päättynyt, niin leikataanko lomarahoja 30%:lla? Vai maksetaanko lomaraha vasta kesäkuussa 2017? Ongelmana myös se, lomien vuoksi tieto palkattomasta virkavapaasta ei ehtinyt Kipaan, joten hänelle maksettiin erehdyksessä marraskuun palkka. Tarkoituksemme on vähentää lomakorvauksen yhteydessä väärin maksettu palkka.
Teemme talousarviota vuodelle 2017. Miten lomarahojen leikkaaminen vaikuttaa talousarvioon?
- Vakituiset työntekijät, lomanmääräytymisvuosi 1.4.2016-31.3.2017, lomaraha maksetaan kesäkuussa 2017. Vähennetäänkö lomarahaa koko lomanmääräytymisvuodelta -30% vai ajalta 1.2.2017-31.3.2017?
- Vai onko kyse siitä, että kun lomaraha tulee maksuun 1.2.2017 jälkeen, sitä vähennetään aina 30 %:lla, riippumatta siitä, miltä ajalta lomaraha on kertynyt (esim. määräaikaiset)?
Lomapalkka ja lomakorvaus, kun työntekijä siirtyy tuntipalkkaisesta kuukausipalkkaiseksi
Työntekijä on sivutoiminen työntekijä, työaika 7 tuntia viikossa. Miten lasketaan lomavuoden 2016 lomapalkka ja lomaraha seuraavassa tilanteessa?
Palvelussuhde 1: 18.8.2006-31.12.2015 tuntipalkkainen, tekee töitä 7 h/vk
- Kuuluu lomataulukkoon 1
- Täysiä lomanmääräytymiskuukausia 3 (touko-, elo- ja lokakuu 2015)
- Ansio 1.4.-31.12.2015 3.291,85 €
- Lomaoikeuskuukausien ansio 1.324,40 €
Palvelussuhde 2: 1.1.2016 -, kuukausipalkkainen (2.045,51 €/kk), Palk.osuus-% 18, työaika 7 tuntia/vk
- Kuuluu lomataulukkoon 1
- Täysiä lomamääräytymiskuukausia 1 (tammikuu)
- Ansio 1.1.-31.3.2016 1.101,61 €
- Lomaoikeuskuukauden ansio 365,21 €
Vastaus
Palkan ja työmäärän muutosten vaikutus lomakorvaukseen ja lomarahaan
Kysymys on lomakorvauksen maksamisesta ja erityisesti siitä, minkä palkan mukaan lomakorvaus määräytyy ajalta 2.5.-31.7.
Viranhaltija on ollut sairaslomalla jo ennen toukokuuta, välillä pätkiä töissä. Hänelle on myönnetty osa-aikainen virkavapaa 2.5.-4.9. osasairauspäivärahajärjestelynä ja tästä on peruutettu osa-aikaisuus ajalta 1.8.-30.9. Siten käytännössä osa-aikaisuutta oli 2.5.-31.7. Osa-aikaisuuden perusteena oli lääkärin kirjoittama osa-aikainen sairausloma ja hän sai Kelalta korvausta menetystä palkasta, seurakunta maksoi 50 % palkkaa.
Nyt osa-aikaisuus on peruttu ja viranhaltija on irtisanoutunut 1.10. alkaen ja hän on siihen asti sairauslomalla, palkkaa maksetaan 2/3 täydestä palkasta tämän loppuajan.
Pitämättä jääneet lomat maksetaan kaikki lomakorvauksena. Maksetaanko koko lomakorvaus 100 %:n palkan mukaan vai vaikuttaako osa-aikaisuus 2.5.-31.7. lomakorvaukseen ja siten myös lomarahaan?
Vastaus
Lisäkysymys:Viranhaltija on irtisanoutunut ja lasken hänen loppupalkkaansa. Hän on kokoaikainen, mutta hän on ollut osittaisella virkavapaalla 3 kuukautta ja saanut tältä ajalta Kelalta osasairauspäivärahaa. Lasketaanko tuo osittaisen virkavapaan lomaraha kokoaikaisen vai osa-aikapalkan mukaan?
Lisäyksenä edelliseen, että sama kysymys koskee lomakorvausta noilta 3 kuukaudelta. Kummanko palkan mukaan maksetaan?
Vastaus
Lomarahan suuruus, jos työntekijä on lomautettuna maaliskuussa
Jos työntekijä on lomautettuna maaliskuussa, lasketaanko lomaraha täydestä normaalista maaliskuun palkasta vai todellisesta lomautuksen jälkeisestä palkasta?
KirVESTES:n 106 § 2 momentissa todetaan, että ”palkaton virantoimituksen/työssäolon keskeytys tai palkka on alentunut sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuoksi…”.
Vastaus
Lomakorvauksen määrä lyhyessä työsuhteessa
Maksetaanko lomakorvausta 11,5 % vai 9 % sellaiselle henkilölle, joka ei ole enää seurakunnan palveluksessa, mutta tekee muutaman tunnin sijaisuuksia ja on aikanaan ollut niin kauan, että siitä palvelussuhteesta kertynyt loma maksettiin työssä ollessaan?
Vastaus
Loman antaminen lomana tai lomakorvauksen maksaminen pitkien sairauslomien yhteydessä
Viranhaltija oli sairauslomalla ajalla 22.2.2015-31.1.2016. Hänelle on kertynyt vuosilomia ja hän on niitä pitänyt seuraavasti:
- lomavuosi 1.4.2014-31.3.2015, kertynyt 38 pv, pitänyt kesällä 2016 yhteensä 20 päivää, jäänyt pitämättä 18 päivää
- lomavuosi 1.4.2015-31.3.2016, kertynyt 24 pv, jäänyt pitämättä 24 päivää
Yhteensä lomaa on pitämättä 42 päivää.
Miten ja millä aikataululla näitä lomia pitäisi pitää/maksaa? Mistä palkasta lomakorvaus lasketaan? Maaliskuun 2015, maaliskuun 2016 palkasta vai jostain muusta palkasta?
Lomat kuluvat varmaankin ikäjärjestyksessä eli ensin vanhimmat?
Vastaus
________________________________
Lomakorvaus lyhyessä tuntipalkkaisessa työsuhteessa oleville ja lomakorvauksen suhteutus
Minulla on määräaikaisia tuntipalkkalaisia kausityöntekijöitä, joiden työsuhde kestää 3 viikkoa eli 21 kalenteripäivää (6.6. - 26.6.) ja he tekevät täyttä työviikkoa.
Pitääkö lomakorvaus suhteuttaa alle kuukauden mittaisissa palvelussuhteissa? Koskeeko tämä kaikkia, myös näitä määräaikaisia tuntipalkkaisia työntekijöitä?
Näissä määräaikaisissa tuntipalkkalaisissa on sellaisia, joilla on pitempi työsuhde. Heille on määrätty, että lomat tulee pitää työsuhteen aikana. Miten lasken heille lomarahan, kun heille ei makseta lomakorvausta?
Vastaus:
Lomakorvauksen suhteutus koskee vain kuukausipalkkaisia. Tuntipalkkaisilla laskentatapa on eri, ja suhteutus tulee huomioonotetuksi automaattisesti, kun lomakorvaus lasketaan 104 § 1 mom:n mukaisesti prosenttiperusteisesti maksetun palkan mukaan (lomakorvaus ei siis määräydy koko kuukausipalkan mukaan, kuten kuukausipalkkaisilla).
Jos tuntipalkkalainen pitää erääntymättömän loman lomana ennen työsuhteen päättymistä, määritellään työsuhteen päättyessä kuitenkin lomakorvaus ja lomaraha siitä palkasta, joka on maksettu koko työsuhteen ajalta. Tähän lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan siis otetaan mukaan loman ajalta maksettu erääntymättömän loman palkka. Kun lomakorvauksen ja lomarahan kokonaismäärä on työsuhteen päättyessä näin määritelty, siitä vähennetään jo loman yhteydessä maksettu ”lomakorvauspalkka”, jotta saadaan selville, mitä työntekijälle on vielä maksettava korvausta.
________________________________
Lomien pitämistarve ennen osa-aikaiseksi siirtymistä?
Meillä on eräs henkilö jäämässä osa-aikasairauseläkkeelle lähiaikoina ja ajankohta riippuu tästä vastauksesta. Hänellä on vanhoja lomia pitämättä 26 päivää. Voiko ne maksaa lomakorvauksena ennen syyskuun loppua?
Vastaus:
Kyse on siis niistä lomista, jotka erääntyivät viime maaliskuussa. Nehän täytyy pitää ensisijaisesti ensi vappuun mennessä ja takaporttina on niiden antamisen mahdollisuus vielä ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä (96 § 3 mom.).
Kyse on kai siitä, että jos työntekijä jää sairauden vuoksi osa-aikaeläkkeelle vaikkapa maaliskuun alusta, niin millä palkalla ja milloin hän voi vielä pitää lomiaan, jotka on ansainnut kokoaikatyössä.
Mielestäni sopimuksen näkökulmasta ei edunmenetyksiä ole näköpiirissä pitää hän loman milloin vain. Sen takaa 99 § 2 mom., jonka mukaan ansaittu loma annetaan ansaintahetken palkkatason mukaisena, jos työaika JA palkka myöhemmin muuttuvat. Kyse on tällöin keskimääräisen palkkausprosentin mukaan määräytyvästä lomasta, jos työaika JA palkka ovat sittemmin muuttuneet. Jos työntekijä on ansainnut nuo vanhat lomat kokoaikatyössä koko vuodelta (kuten oletan), hän saa lomapalkan kokoaikaisen palkan mukaan, vaikka olisi siirtynyt osa-aikaiseksi osittaisen sairauseläkkeen vuoksi.
Jos työntekijä siirtyy nyt osa-aikaeläkkeelle, hänellä erääntyy lomaa tulevan maaliskuun lopussa. Siihen tullee myös sovellettavaksi 99§ 2 mom. ja sen mukainen keskimääräinen lomapalkkaprosentti ensi kesän lomissa.
Sitä en nyt tiedä ja se kannattaa tarkastaa KEVAsta, että osasairauseläkkeellä ollessaan hänellä on oikeus saada lomansa ajalta korkeampaa palkkaa kuin hän osa-aikatyössä ollessaan saa. Joissain tilanteissa on eläkkeeseen liittyvä ansioraja, jota ei saa ylittää, jotta ei menetä eläkettään.
________________________________
Lomakorvausta toimituspalkkioista?
Tarvitsen tietoa tilapäisille työntekijöille maksettavista lomakorvauksista. KirVESTES:n mukaan lyhyistä palvelussuhteista tarvittaessa töihin kutsuttaville henkilöille kertyy lomakorvausta prosenttiperusteisesti joko 9% tai 11,5%. Koskeeko tämä myös toimituspalkkioita?
Vastaus:
Lyhyistä palvelussuhteista (”pätkätyöt”) maksetaan lomakorvausta, mutta toimituspalkkiolla suoritetuista tehtävistä/toimituksista ei suoriteta lomakorvausta. Toimituspalkkiota ei katsota virka- tai työsuhteeksi, mikä on edellytyksenä lomakorvauksen maksamiselle.
________________________________
Vuosilomapalkan laskeminen työajan muuttuessa
Pyydän selventämään vuosilomapalkan laskemista siinä tapauksessa, että työaika on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Milloin lomapalkka lasketaan KirVESTES:n 99 §:n 2. momentin ja milloin saman pykälän 3 momentin mukaan?
Vastaus:
1) On luonteeltaan 2 eri tilannetta:
a. Päätoimisuusaste muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana ja sitten kun lomaa pidetään seuraavana kesänä, mietitään minkä suuruista palkkaa loman ajalta pitää maksaa. Tällöin tulee kyseeseen keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka. Loman ajalta maksetaan tällöin eri palkkaa kuin sen hetken (uusi) palkkataso on. Tätä koskee 99 § 2 mom.
b. Toinen tilanne on se, että päätoimisuusaste työssä on pysynyt samana koko lomanmääräytymisvuoden ja sitten pian lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen (esim. 1.4. tai 1.5.) työaika ja palkkataso muuttuu ennen kuin (!) lomaa aletaan pitää. Silloin palkkataso ja työaika on ollut koko edellisen lomanmääräytymisvuoden sama joka kuussa. Muutos tapahtui vasta loman erääntymisen jälkeen, mutta ennen loman pitämistä. Tällöin lomapalkkana maksetaan sen työajan mukainen palkka, joka oli edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Tätä koskee 99 § 3 mom. Tässä tapauksessa siis lomapalkka määräytyy keskimääräisen palkkausprosentin mukaan vasta ”seuraavana” kesänä, jolloin palkkataso on muuttunut ”uuden” lomamääräytymisvuoden alkupuolella. Vain jos työaika ja palkka muuttuvat tasan 1.4. lukien, keskimääräisen lomapalkan laskentaa ei lainkaan tarvita, koska silloin työaika ja palkka ovat pysyneet koko lomanmääräytymisvuoden samana. Mutta toki tällöinkin työajan ja palkan pienenemishetken (tai suurenemishetken, jos päätoimisuusastetta korotetaan) jälkeen annettava lomapalkka on yhtenä vuonna eri suuruinen kuin sillä hetkellä työssä ollessa maksettava palkkataso.
2) Esimerkeillä sama asia:
a. Työaika ja palkka on ollut ensin 100 % ja muuttunut 1.11. lukien 60 %:seksi. Tällöin loman erääntyessä seuraavan maaliskuun lopussa lasketaan keskimääräinen palkkaus-%: (7 kk x 100 % + 5 kk x 60 %) / 12 kk = 83,33 % (99 § 2 mom.). Tämän suuruista lomapalkkaa maksetaan siitä lomasta, joka erääntyy muutosta seuraavan maaliskuun lopussa, siis seuraavana kesänä ja sen jälkeen talvilomana.
b. Työaika ja palkka on ollut 100 % lomanmääräytymisvuoden loppuun. Työaika ja palkka muuttuvat 60 %:seksi 1.5. lukien. Kun erääntynyt loma annetaan, sen ajalta maksetaan 100 %:n palkka, koska työ on ollut koko lomanmääräytymisvuoden 100 %:n suuruinen (99 § 3 mom.). Mutta työajalta maksettava palkka on tietysti 1.5. lukien jo 60 %:n mukainen.
Kun sitten tullaan seuraavan lomanmääräytymisvuoden loppuun, tämän päättyvän lomanmääräytymisvuoden ajalta palkka on ollut 100 %:n suuruinen 1 kk:n aikana ja 11 kk:lta 60 %. Siksi nyt joudutaan soveltamaan 99 § 2 mom:n mukaista keskimääräistä lomapalkkaa koko erääntyneeseen lomaan: (1 kk x 100 % + 11 kk x 60 %) / 12 kk = 63,33 %.
Tämä on siis ”siirtymävuosi”. Sitä seuraavan lomanmääräytymisvuoden lopussa koko keräämisaika on tehty työtä 60 %:n mukaan ja aletaan noudattaa 99 § 1 mom:n pääsääntöä eli maksetaan loman ajalta normaali varsinainen palkka.
c. Poikkeustilanne on se, että työaika ja palkka muuttuvat tasan 1.4. Tällöin jokaisena lomanmääräytymisvuonna on saanut koko vuoden samaa palkkaa, mutta palkka tietysti sitten on tietyn lomanmääräytymisvuoden taitteessa muuttunut. Ja tuon muutoksen jälkeen loma annetaan pitämiskesänä edeltävän vuoden palkkatason mukaan (tässä esimerkissä 100 %:n palkkana), kun taas työssäoloajalta maksetaan luonnollisesti jo muuttuneen työajan mukaista palkkaa.
Kun sitten seuraava lomamääräytymisvuosi päättyy työaika ja palkka on ollut koko ”lomankeräämisvuoden” 60 %:n mukaista ja seuraavana kesänä lomapalkka vastaakin jo pitämishetken työssäolon palkkatasoa.