Sivuston pääkuva (valkoinen reuna-alue)

Usein kysyttyä työajasta

Työajan pidennys

Onko sopimus työajan pidennyksestä määräaikainen?

Vastaus:

Työajan pidennys on voimassa, kuten kaikki KirVESTES:n sopimusmääräykset esim. palkasta ja vuosilomasta, niin kauan kunnes toisin sovitaan. Työajan pidennystä ei ole erikseen sovittu määräaikaiseksi kuten esim. lomarahaleikkaus sovittiin. Tämä tarkoittaa sitä, että työaika pidentyi pysyvästi.

_________________________

Miten 1.2.2017 voimaan astuva työajan pidennys (KIKY-pidennys, 24 tuntia/ vuosi) toteutetaan?

Vastaus:

Uuden sopimuksen mukainen 24 tunnin vuosityön lisäys toteutetaan pidentämällä normaalia työaikaa. Pidennyksen toteuttamistavasta ei sovita paikallisesti. Työajan käyttö kuuluu työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin. Toki asiasta voi käydä yhteistoiminnallisen keskustelun.

Työajan piirissä olevilla viikkotyöaika pitenee 30 minuutilla.

Työajattomien hengellisten työntekijöiden kohdalla pidennys toteutetaan työtehtäviä lisäämällä.

_________________________

Miten 1.2.2017 voimaan astuva työajan pidennys (KIKY-pidennys, 24 tuntia/ vuosi) toteutetaan osa-aikaisien työntekijöiden kohdalla? Esim. meillä on työntekijä, joka teki aikaisemmin 23 viikkotuntia 60 %:n palkkauksella.

Uuden suhteelliset palkkanormit -taulukon mukaan 23h/vk edellyttää 59 % palkkaan.

Vastaus:

Työajan pidennys toteutetaan osa-aikaisuusprosentin suhteessa. Valitettavasti työajan piirissä olevilla suhteelliset palkkanormit eivät pidä tässä tapauksessa paikkaansa.

Esim. Osa-aikainen joka teki vielä tammikuussa 23 tuntia viikossa on myös työajan pidennyksen piirissä siinä kuin kokoaikaisetkin. Työajan pidennys ei kuitenkaan ole hänelle täyttä 30 minuuttia, vaan se pitenee samassa suhteessa kuin hänen työaikansa on täyteen työaikaa vanhassa työajassa. Siis kaavana: (23/38,25) x 30 min. = 18 minuuttia. Tämän verran työaika pitenee viikossa. Palkka pysyy entisenä.

_________________________

Osittaisella hoitovapaalla olevan työajan lisäys 1.2.2017

Kilpailukykysopimuksen mukaan kaikkien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työmäärää lisättiin helmikuun alusta. Osa-aikaisilla työajan pidennys toteutetaan samassa suhteessa kuin heidän työmääränsä on täydestä työajasta. Osa-aikaisia ovat mm. osittaisella hoitovapaalla olevat. Osittaiseen hoitovapaaseen liittyy kuitenkin työnantajasta riippumaton elementti, nimittäin Kelan maksama osittainen hoitoraha. Oheisesta linkistä voit tutustua asiaa havainnollistaviin esimerkkeihin.

Osittainen hoitovapaa ja vuosityöajan lisäys 1.2.2017 lukien

Hengellinen työ

Arkipyhät ja hengellisen työn työajattomat viranhaltijat

Olen tässä pähkäillyt, ovatko nuorisotyönohjaajalle ja diakonille arkipyhät työpäiviä vai periaatteessa aina myös vapaapäiviä. KirVESTES § 95 2 mom. mukaisesti näitä käsitellään vuosiloman yhteydessä, mutta entäpä ihan tavallisiin työtehtäviin liittyen?

Työ- ja vapaa-ajan sijoittaminen osa-aikatyössä

Seurakunnassamme on kolme pappia. Kappalainen ja srk-pastori ovat kumpikin hakeneet ja saaneet kolmeksi vuodeksi 40% virkavapautta syyskuun alusta lukien.

Ongelmani kirkkoherrana on se, etten tiedä, miten minun pitäisi / olisi hyvä laskea heidän työ- ja vapaa-aikansa syyskuun alusta lähtien.

Onko viisautta laske heille molemmille työaika viikoittain / kahden viikon jaksoissa / kuukauden jaksoissa?
Montako työpäivää tulee kuukaudessa 60%:n viranhoidolla? Entä viikossa?
Entä miten 60%:n työajasta lasketaan lomapäivien kertyminen?
Mitä muuta minun pitäisi osata tässä vaiheessa ottaa huomioon?

Papin viranhoidon osa-aikaistaminen

Seurakuntapastorimme on nyt vanhempainvapaalla, ja haluaisi tämän vapaan jälkeen siirtyä osa-aikaiseksi. Hän haluaisi olla töissä kahtena viikonloppuna/kuukausi, ja lisäksi yhden arkipäivän näillä viikolla. Itse hän määrittelee osa-aikaisuuden olevan 30 % täydestä työmäärästä.

Voimmeko sopia, että hän on kuukaudessa kahtena viikkona töissä kolme päivää, ja tekee 30 % kokoaikatyöstä?

Työajattomuus hengellisessä työssä

Kysymykseni koskee työajattomuutta hengellisessä työssä. Perusperiaate on mielestäni selvä, eli työpäivälle ei ole rajattu tuntimäärää ja viikossa pitää olla kaksi vapaata. Epäselvää ovat ns. arkipyhät. Ovatko ne vapaita vai työpäiviä? Annan esimerkkinä vaikkapa joulunpyhät.

Yleisesti ottaen joulusta tulee monta vapaata. Kun virkaehtosopimuksessa on määritelty ainoastaan se, että viikossa pitää olla kaksi vapaata, tarkoittaako se siis tässä tapauksessa, että jouluviikolla työajattomilla on kaksi vapaata ja muut päivät ovat työpäiviä? Käytäntöhän kuitenkin on, että joulu ollaan vapaalla, ellei ole työtehtäviä. Jos joulun pyhinä on työtehtäviä, ne otetaan myöhemmin vapaana. Miten se oikein virallisesti kuuluu mennä? Onko kirkon työssä määritelty ainoastaan se, että viikossa on kaksi vapaata ja muut päivät ovat työpäiviä?

Työajan sijoittaminen ja arkipyhät osa-aikatyössä

Meille palkataan 50-prosenttinen diakonian viranhaltija (työajaton) määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Hän tekisi kokonaisia työpäiviä. Tarkoitus on kuukauden työpäivät jakaa kahdella, niin saadaan kuukaudessa tehtävien työpäivien lukumäärä. Lasketaanko arkipyhät työpäiviksi työajattomilla? Huhtikuussa on pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai ja toukokuussa vappu ja helatorstai.

Hengellisen työn viranhaltijan vapaapäivät

Missä pykälässä olisi maininta, miten lasketaan nuorisotyönohjaajan vapaapäivät esim. joulun ajalle?

Onko sama laskutapa kuin papeilla eli kaksi vapaapäivää/vko vai lasketaanko heille arkipyhistä lisää vapaita?

Hengellisen työn osa-aikaisuus

Haluaisin varmistusta siihen, miten määräytyvät viikon työpäivät/vapaapäivät kun on kyseessä ns. työajattoman henkilön osa-aikainen työ, esim. 60 % , 70 % tai 80 %.

Ymmärtäisin asian näin:

Jos on kyseessä 80 % työaika, työpäiviä viikossa on 4 ja vapaapäiviä 3.
Ja jos kyseessä olisi 60 % työaika, työpäiviä viikossa on 3 ja vapaapäiviä 4. 40%:n mukaan olisi 2 työpäivää ja 5 vapaata.
Jos taas kyseessä on 70 % työaika, vaihtelevatko työpäivät esim. 2 viikon aikana niin että työpäiviä olisi yhdellä viikolla 3 + 4 vp, ja toisella viikolla 4 työpäivää + 3 vp.

Työaikasuunnittelu

Arkipyhien vaikutus työaikaan

Vahtimestarimme on lähestynyt sähköpostilla:

Miten menee oikein? Minulla on säännölliset vapaapäivät su ja ma. Toinen pääsiäispvä (ma) on muilla palkallinen vapaa ja työviikko neljäpäiväinen (ja tänä vuonna myös esim. vapunpäivä on vapaapäivänäni maanantaina). Kuuluuko minulle siis myös "ylimääräinen" vapaapäivä, kun toinen pääsiäispäivä osuu vapaapäivälleni, vai pitääkö minun painaa täysi viikko?

Vastaavasti taas jos esim. vappu osuu lauantaille niin silloin minun varmaan pitää tulla maanantaina töihin?

Työvuoroluettelon pakollisuus

Meillä tehdään uusia työvuoroluetteloita. Tehdäänkö uusien määräysten mukaan kaikille työajallisille työntekijöille etukäteen tuntisuunnitelma? Meillä tämä koskee varsinkin vahtimestareita, joilla on työtä aamulla, päivällä ja illalla.

Siis onko tuntisuunnitelman tekeminen nyt pakollista?

Työntekijän kuuluminen työajan piiriin

Meillä pohditaan sitä, onko johtava lapsityönohjaaja työajan piirissä vai ei. Entä vastaava lastenohjaaja? Molemmat tekevät pelkästään toimistotyötä eli eivät ole välittömästi kasvatustyössä.

Palkkasaatavien vanhentuminen

Vahtimestarillamme on ollut määräaikainen työsopimus, joka on nyt päättynyt. Hänelle on opastettu kuinka tuntilistat täytetään ja milloin ne palautetaan. Nyt on käynyt ilmi, että hän ei ole palauttanut koko aikana tuntilistojaan. Peruspalkan hän on saanut koko ajalta. Kuuluuko meidän maksaa jälkikäteen hänen palvelussuhteensa ajalta ilta- ja sunnuntaikorvaukset?

”Työputken” pituus ja viikkolepo

Miten pitkiä työputkia voidaan suunnitella yleistyöajassa edellyttäen, että viikkolepovaatimus kuitenkin täyttyy, eli 35 h viikon aikana? Voiko kahden viikon viikoittaiset työajat sijoittaa niin, että yksi viikkolepo sijoittuu ensimmäisen viikon ihan alkuun ja toinen ihan toisen viikon loppuun. Silloinhan työputki saattaa muodostua vaikkapa 10-päiväiseksi? Vai onko työputken pituudelle jotain asetettua ylärajaa?

Jakson pituus

Meillä on ollut eräässä työyksikössä käytössä tähän saakka yleinen säännöllinen työaika, mutta sitä on sovellettu työajan joustona:

Työpäivän pituus on vaihdellut 6-9 tunnin välillä ja työpäivät ovat olleet kiinteästi pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin.
Työviikon pituus on ollut keskimäärin 38-40 tunnin välillä ja tasoittunut neljässä viikossa 153 tuntiin.
Työvuorolista on laadittu neljäksi viikoksi.
Viikoittainen ylityökynnys on ollut 38 t 15 min tai sen ylittävä muu vahvistettu viikoittainen säännöllinen työaika (KirVESTES 2010-2012/ 160§).

Nyt kun sovelletaan uusia työaikamääräyksiä 1.1.2015 alkaen, niin heillä jatkuisi sama tasoittumisjakso 4 viikkoa, mutta ylityökynnys muuttuisi ilmeisesti neljän viikon jakson mukaiseksi? Onkohan se oikein?

Onko mahdollista soveltaa samantyylistä käytäntöä kuin aikaisemmin, että työaika tasoittuu neljässä viikossa mutta ylityökynnys olisi yhden viikon mukainen?

Muutokset työaikaan jaksotyössä

Meillä vahtimestarit siirtyivät kolmen viikon jaksotyöhön vuoden alusta.

Yksi työsuhteinen vahtimestari tekee 50%:n työaikaa, koska hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Hän on tehnyt 3-4 tunnin työpäiviä aikaisemmin, mutta onko nyt mahdollista teettää hänelle pidempiä työpäiviä kuin 4 tuntia ja tasoittaa tunnit kolmen viikon jaksossa. Hänen vointinsa sallii nyt satunnaisia pitkiä päiviä.

Jakson pituudesta sopiminen

Lastenohjaajamme ovat olleet viikkotyöajan piirissä, mutta tehneet työvuorosuunnittelunsa neljän viikon jaksossa. Voidaanko heidät muuttaa nyt neljän viikon jaksotyöhön vuoden alusta sopimalla heidän kanssaan asiasta vai pitääkö noudattaa yt-menettelyä?

Työajan tasoittumisjärjestelmän laatiminen

Haluaisin tarkennusta uusiin työaikasäännöksiin:

Liukuvaa työaikaa noudattava toimistotyöntekijä haluaa tehdä 4 viikon tasoittumisjaksoa tai 4 päivän työviikkoa.

201§:ssä sanotaan, että on laadittava ennakolta työajan tasoittumisjärjestelmä. Miten tämä eroaa työvuoroluettelon laatimisesta?

Jos työpäivän pituus suunnitellaan etukäteen neljäksi viikoksi, miten tämä käy yhteen liukuvan työajan kanssa?

Pitääkö silloin noudattaa kuitenkin täsmällisesti ennalta laadittua suunnitelmaa ja liukuva työaika on tavallaan poissa käytöstä?

Voiko suunnitelman tehdä niin, että vain vapaapäivät ovat kiinteät ja muun työajan voi itse määrätä tietyissä rajoissa?

Entä jos tulee yllättävä keskeytys (jos ei ole vahvistettu tiettyä tuntimäärää päivälle) onko se silloin 7,25 tuntia/pv?

Samat kysymykset koskevat 4 päivän työviikon järjestelyssä, ovatko työajat kiinteät? Keskeytykset?

Osatyöaika ja työajan sijoittaminen

Olemme osa-aikaistamassa emäntää yt-neuvottelujen kautta siten, että hänen työpäivänsä olisivat alustavasti keskiviikko, torstai ja perjantai (60%). Emännän mielestä päivät pitää sopia kiinteiksi ja ne olisivat aina samat.

Työnantajan mielestä tässä voisi olla joustovaraa, siis mahdollisesti ke,to ja pe. Jos tulisi tarve ottaakin työpäiväksi sunnuntai tai tiistai, tämä antaisi siihen mahdollisuuden vaikka pääsääntöisesti työpäivät olisivatkin ke, to ja pe. Voiko työnantaja yksipuolisesti määrätä näin lomautuksen yhteydessä?

Siirtyminen 4-päiväiseen työviikkoon

Mitä asioita kannattaisi ja pitäisi ottaa huomioon kun työntekijä haluaa siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon? Pitääkö yleisesti sopia, kenelle tämä mahdollisuus annetaan ja millä perustein? Vai voiko esimies ja työntekijä ilman palkka-asiamiestä sopia asian?

Kysymykseni koskee neljän päivän työviikkoa. Onko viikon jakso ehdoton vai voisiko tällaisen sopimuksen tehdä esim. kahdeksi viikoksi, jolloin yhden vapaapäivän tunnit tehdään yhdeksän työpäivän aikana sisään?

Päivittäinen lepoaika

KirVESTES 155 § mukaan annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika tietyin edellytyksin. Miten tulkitaan tuo sana annetaan? Onko työntekijä 7 h työpäivän ylittyessä velvollinen vähentämään puoli tuntia työajastaan ja käyttämään sen ruokataukoon vai voiko työntekijä ilmoittaa, että ei pidä lepotaukoa (=ei syö työpäivän aikana)?

Kirvestesissä sanotaan seuraavasti:

155 § Päivittäinen vapaa-aika

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan.

Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena.

Samaan aikaan työaikalaki 28 § sanoo seuraavaa:

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta.

Miten tätä lepotaukoasiaa tulisi siis tulkita? Eikö kuitenkin työaikalaki ole määräävä tässä?

Jakson muuttaminen yleistyöajassa

Pohdimme tässä uutta yleistyöaikaa. Jos haluamme siirtää muutaman työntekijän (sekä virka- että työsopimussuhteisia) työskentelemään vaikkapa kolmen viikon tasoittumisjaksoihin, niin käsittääksemme se on työnantajan yksin päätettävissä toisin kuin esimerkiksi siirtyminen neljän työpäivän viikkoon, joka vaatii sopimuksen työnantajan ja työntekijän välille?

Ja vaatiiko työajan muuttaminen myös uuden työsopimuksen näitten sopimusperusteisten työntekijöiden kohdalla? Silloinhan asia ei tavallaan olisikaan työnantajan yksin päätettävissä jos vaaditan uusi työsopimus. Nythän heidän työsopimuksissaan todetaan, että heillä on yleinen säännöllinen työaika 38h15 min/vko.

Entäs virkasuhteiset sitten?

Uudet työaikamääräykset ovat tulleet voimaan. Voidaanko nyt yleistyöajan jakso määritellä pidemmäksi niille työntekijöille, joilla jakso on vanhojen työaikamääräysten mukaan ollut viikon pituinen? Miten pitää menetellä muutoksissa?

Työaika ja työaikakorvaukset

Työaikakorvauksen pyöristäminen

Jos työntekijä tekee yhden työpäivän aikana työtä esim. 10 tuntia 35 min (10,58 h), hänelle tulisi maksaa pitkän työpäivän korvausta yli 9 tunnin ylittävältä osalta, eli 1,58 h x 20%.

Vai onko niin että korvaus maksetaan vain täysiltä tunneilta eli tässä tapauksessa vain 1 tunnin osalta.

Olen ymmärtänyt että 9 tunnin ylittävältä osalta, eli yo. tapauksessa 1,58 h osalta.

Pitkän työpäivän korvaus

Kyse on pitkän työpäivän korvauksesta. Jos työpäivä on yli 9 tuntia ja saadaan siten tämä korvaus, niin eikö se aina ole myös ylityötä? Jos työntekijä on työssä yhtenä päivänä esim. 12 h, niin hän saa 3 h pitkän työpäivän korvausta (+ 20 %) ja 3 h 50 % ylityö? Milloin tämä ei olisi ylityötä myös?

Työaika ja työaikakorvaukset yleistyöajassa

Tarvittaessa työhön tulevan ylityö

Voiko tarvittaessa töihin tulevalle työntekijälle kertyä ylityötä?

Lisätyö ja korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä

Seurakuntamme emäntä on osa-aikaisesti lomautettuna 1.1.-30.4. siten, että työaika on 60 % ja työpäivät ovat kiinteästi keskiviikko, torstai ja perjantai. On kuitenkin muutama lauantai tänä lomautusaikana, jolloin tarvitsemme emäntää ja on sovittu, että nämä lauantait ovat ylimääräisiä työpäiviä. Onko oikein maksaa vain ylimääräisen työpäivän palkka normaalin 60 %:n lisäksi? Työhän on lisätyötä. Emännän mielestä tähän kuuluu maksaa ylimääräinen vapaapäiväkin. Olemme tästä eri mieltä. Työttömät päivät ovat maanantai ja tiistai.

Menetetyn viikkolevon korvauksen huomioiminen lomapalkkaan ja -korvaukseen

Onko viikkolepokorvaus sellaista ansiota, joka otetaan mukaan lomakorvauksen ja –rahan laskentaan?

Työsopimussuhteisen nuorisotyöntekijän työaikakorvaukset

Meillä on nuorisotyöntekijä työsuhteessa, kun meillä ei ole virkaa. Mitenkä laskemme hänen työaikansa, kun on ilta- ja viikonlopputöitä?

Työajan keskeytyksen vaikutus viikon työaikaan

Työntekijämme on yleistyöajassa, 1 viikon jaksossa. Hän on ollut maanantain vuosilomalla, tiistai on ollut loppiainen, työntekijä on ollut työssä ke-to yhteensä 13,5 tuntia ja perjantaina hän on ollut saldoistaan ylityövapaalla. Paljonko hänen olisi pitänyt tehdä työtä tuolla viikolla? 15 tuntia 18 minuuttia vai 22 tuntia 57 minuuttia?

Meillä on yleistyöajassa olevia työntekijöitä, jotka noudattavat neljän viikon jaksoa. Heillä on pääsääntöisesti kiinteät työpäivät maanantaista perjantaihin (joskus poikkeuksia) mutta päivittäinen työaika vaihtelee. Tasoittuu neljässä viikossa.

Kun heillä on ennalta tiedossa oleva keskeytys, katsotaanko sellaisen viikon työaika taulukosta (kun työaika vaihtelee) vaikka heillä työpäivät ovat kiinteät?

Toimiiko taulukko heidän kohdallaan? Esim. jos viikolla on kolme keskeytyspäivää (ma-ke), heidän viikon työajakseen tulisi taulukon mukaan 22 t 57 min, vaikka työpäiviä sillä viikolla on enää kaksi jäljellä?

Vai voiko heillä laskea työajan vähennyksen 7,65 tuntia kutakin keskeytyspäivää kohti?

Arkipyhän vaikutus viikon työaikaan

Kolmen viikon jaksoa tekevän viranhaltijan säännölliset vapaapäivät ovat ma ja ti. Lyhentääkö arkipyhä työntekijän viikkotuntimäärää, jos arkipyhä sattuu tiistaille, joka on hänen säännöllinen vapaapäivänsä?

Yleistyöajassa olevien työaika arkipyhäviikolla

Kysymykseni koskee yleistyöaikaa tekevien työaikaa arkipyhäviikolla. KirVESTES:n 171 § 2 mom. todetaan, että täyden työviikon lyhennys pitäisi olla 7 tuntia 39 min. Meillä on kuitenkin sanottu, että pääsiäisviikon työajaksi tulisi 22,95 tuntia? Tätä on perusteltu seuraavasti:

Toimistotyöajassa arkipyhä (pitkäperjantai) lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan määrän. Koska perjantaille ei ole vahvistettu työaikaa ollenkaan, on pääsiäisviikon työaika toimistotyössä normaali 36,25 tuntia. Yleistyöajan piirissä olevilla täyttä työaikaa tekevillä pääsiäisviikon työaika on taulukon mukainen 22,95 tuntia.

Osa-aikatyö ja arkipyhät

Työntekijän työaika on 16 tuntia viikossa ja työt on sovittu vain viikonlopuiksi. Lyhentävätkö jouluviikolla olevat arkipyhät (jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä) hänen työaikaansa ja jos lyhentävät, niin minkä verran?

Vapaana annettavat työaikakorvaukset ja sairausloma

Lastenohjaajat ovat keränneet lisä- ja ylityötuntejaan koulujen loma-ajoiksi, jolloin heitä ei ole tarvinnut lomauttaa (kun muuta työtä ei pystytä järjestämään) ja ovat halunneet säilyttää vuosilomapäiviänsä kesään.

Jos nyt lastenohjaaja pitää vaikka joulun aikoihin vapaana näitä tunteja, niin miten menetellään hänen sairastuessaan?

Lastenohjaajan leirityö

Seurakunnan lastenohjaaja on retkellä sunnuntaina klo 8-18. Lasketaanko hänelle työaika sunnuntaityön vai leirityön mukaan? Jos leirityön, niin mitä korvauksia hän saa? Lastenohjaajan normaali viikkotyöaika on 30,5 tuntia.

Työaika ja työaikakorvaukset toimistotyöajassa

Työaikakorvauksen laskeminen

Miten vs. talouspäällikön työajan korvaus lasketaan? Hänen työaikansa on 8-15.45, eli 7,25 tuntia päivä. Eilisen kokouspäivän takia hänen työaika oli 8-13.15 ja kokousaika illalla 17.00-22.30. Miten hänelle lasketaan korvaus?

Kokousajan vs. talouspäällikkö on aina ottanut työaikana vapaana. Muuten normaali viikko tällä viikolla.

Lisätyön ja ylityön korvaaminen

Minulle on epäselvää kuinka seuraavassa tilanteessa lasketaan lisätyö ja ylityö.

Henkilö tekee toimistotyöaikaa ja hänen vaativuusryhmänsä on vähintään 601.

Työviikko

maanantaina hlö työssä 8 t 25 min
tiistaina hlö työssä 9 t 25 min
keskiviikkona hlö työssä 13 t
torstaina hlö sairauslomalla, normaali työaika 7 t 25 min
perjantaina hlö sairauslomalla, normaali työaika 7 t 25 min
lauantai vapaapäivä
sunnuntai vapaapäivä

Onko edellä mainitulla viikolla muodostunut lisä- tai ylityötä ja jos on, niin kuinka paljon?

Työaika arkipyhäviikolla

Toimistosihteeri tekee täyden toimistotyöajan viikoittain maanantaista torstaihin. Miten lasketaan työaika arkipyhäviikoilla, jolloin pyhäpäivä osuu perjantaipäivälle, joka on toimistosihteerin vapaapäivä? Menettääkö toimistosihteeri näiltä viikoilta kaikille täyttä työaikaa tekeville automaattisesti tulevan vapaapäivän?

Arkipyhän vaikutus osa-aikatyössä

Toimistosihteeri tekee 18-tuntista työviikkoa siten, että hän on töissä maanantaista torstaihin 4,5 tuntia/päivä. Miten arkipyhät vaikuttavat hänen viikkotyöaikaansa? Vähennetäänkö viikkotyöaikaa 3 t 36 min/arkipyhä? Vai onko niin, että silloin kun arkipyhä sattuu perjantaiksi, viikkotyöaika ei lyhene ja silloin kun arkipyhä on maanantai, viikkotyöaika lyhenee 4,5 tuntia?

Arkipyhä osa-aikatyössä

Toimistosihteeri tekee osa-aikatyötä (60 %) siten, että hän on joka toinen viikko töissä ma - ke 7 h 15 min/pv ja joka toinen viikko ke - pe samoin 7 h 15 min/pv. Miten menee arkipyhälyhennys? Lyhentääkö tuon 7 h 15 min vain miten?