Valikko

Hyppää sisältöön

Usein kysyttyä kokemuslisästä

Yleinen palkkausjärjestelmä – kokemuslisä

 

Työharjoittelun hyväksyminen kokemuslisään

Voidaanko työharjoittelu hyväksyä kokemuslisään? Kyseessä on työntekijä, joka on ollut pitkiäkin aikoja töissä seurakunnassa, mm. työvoimapoliittisessa työharjoittelussa, mutta ei työsuhteessa, vaan erilaisissa työllistämistoimenpiteissä.

Vastaus:

Kuukausipalkkaisen työntekijän, samoin kuin tuntipalkkaisen kokemuslisää määriteltäessä lähtökohtana on palvelussuhde johonkin työnantajaan (seurakunta tai muu työnantaja). Siten, jos esim. työharjoittelu on perustunut työsuhteeseen, se otetaan huomioon, muuten ei.

Päällekkäisten toimeksiantojen hyväksyminen kokemuslisään

Tiedottajamme on toiminut vakituisena avustajana seurakuntalehdessä vuosien ajan. Samaan aikaan hänellä on ollut useita vastaavia toimeksiantoja (vakituinen avustaja) muihin yhteisöihin. Hän on tehnyt juttuja erilaisiin lehtiin ja julkaisuihin. Hän ei ole ollut itsenäinen yrittäjä, toimeksiannot on hoidettu verokortilla palkkioperusteella.

Näistä tehtävistä voitaneen perustellusti ajatella, että niistä on olennaista hyötyä nykyisen määräaikaisen viran hoidossa mutta voidaanko näitä ottaa jollakin tavalla huomioon mahdollista kokemuslisää laskettaessa? Vastaavia tapauksia ei ole ollut aikaisemmin, joten linjauksia tällaiseen ei ole ollut.

Sivutoimia laskettaessa meillä on ollut tapana, että palvelusaikaan voidaan huomioida osa, esim. puolet ajasta, jos tehtävä on ollut selvästi nykyiseen työtehtävään/virkaan liittyvää työtä ja siitä on olennaista hyötyä.

Vastaus:

  1. Olennaisin asia tässä kokonaisuudessa on se, että yhdeltä kuukaudelta ei voi kertyä kokemuslisään oikeuttavaa aikaa enempää kuin yksi kuukausi. Nythän tehtäviä on ollut useita yhtä aikaa. Jos niitä hyväksytään ”päällekkäin”, on huolehdittava samalla tästä yleisperiaatteesta.
  2. Tiedottaja on ollut lehden avustajana vuodesta 2003 alkaen. Ilmeisesti avustaminen pitää katsoa luonteeltaan sivutoimiseksi tai enintään päätoimiseksi osa-aikaiseksi avustamiseksi, koska samaan aikaan on ollut muitakin toimeksiantoja. Työnantajalla on harkintavalta siitä, paljonko tästä palveluksessa olosta hyväksytään. Voidaan hyväksyä jopa kaikki mallilla kuukausi kuukaudesta, jos niin harkitaan ja jos se on seurakunnan päättämien periaatteiden mukainen. Jos näin tehtäisiin, nuo muut avustamistehtävät jäisivät kokonaan pois ainakin siltä osin kuin ne ajoittuvat samaan ajankohtaan kuin seurakunnan palvelus eli siis vuodesta 2003 lukien.
  3. Harkinta voidaan tehdä myös muulla tavalla, vaikkapa siten, että seurakunnan palveluksesta hyväksytään ”50 %” (prosentti valitaan noudattamanne linjan mukaan) ja sitten erikseen harkitaan, miten paljon muista palveluksista voidaan ottaa huomioon.
  4. Se, että avustamiset ovat tapahtuneet freelance-pohjalta, ei ole este ottaa aikoja huomioon kokemuslisän laskemisessa. Sekin on ”palveluksessa oloa”, joskin vapaamuotoisempaa kuin normaali virka-/työsuhde.

Kokemuslisän suuruus, kun työntekijä saavuttaa seuraavan kokemuslisäportaan 1.1.2020 jälkeen

Työntekijän vaativuusryhmä 31.12.2019 on 501 ja peruspalkka 2.280 €. Hänen vuosisidonnainen palkanosansa 31.12.2019 on määräytynyt 9 vuoden ja 10 kk:n vuosisidonnaisen ajan mukaan eli on ollut 8 % peruspalkasta (182,40 €). Työntekijälle erääntyy seuraava kokemuslisä, kun kokemuslisäaika saavuttaa 10 vuoden rajan 1.3.2020. Minkä suurunen kokemuslisä työntekijälle vahvistetaan?

Vastaus:

Työntekijä säilyttää 1.3.2020 sen euromäärän (182,40 €), joka oli hänelle vahvistettu kokemuslisäksi 1.1.2020 lukien, koska kokemuslisätaulukon (KirVESTES liite 1.1.) mukainen kokemuslisä vaativuusryhmässä 501 on tätä pienempi (eli 177,19 €).

Kun työntekijä aikanaan saavuttaa 15 kokemuslisävuoden rajapyykin, hänen kokemuslisänsä tarkistuu kokemuslisätaulukon mukaiseksi, koska tällöin taulukon mukainen kokemuslisän euromäärä ylittää hänelle maksetun kokemuslisän.