Hyppää sisältöön

Uutiskirjeen kolumnit

 

Aikamatka kirkon työmarkkina- ja työelämätoimintaan

3/2020

Kirkon taloon vuoden aikana rakenteilla olleet monitoimitilat ovat valmistumassa. On koittanut muuton aika. Tyhjensin siksi viime viikolla työhuonettani. Selasin mappikaupalla aineistoja, joita oli työvuosieni aikana huoneeseeni arkistoitunut. Sitä oli aika monta hyllymetriä. Valtaosa siitä joutui silppuriin tai muihin paperinkeräyslaatikoihin. Muutaman muuttolaatikollisen pakkasin uuteen tilaan siirrettäväksi. Ehkä sekin käy pian tarpeettomaksi, kun lähes kaikki materiaali on nykyisin sähköisessä muodossa tai siksi muutettavissa. Sähköinen aineisto on edellytys sille, että uusi työarki ilman omia työhuoneita ja työpisteitä tai etänä on sujuvaa.

Olettakaamme, että kaikki käy hyvin

2/2020

Kulunut kevät ja neuvottelukierros olivat monella tapaa poikkeukselliset ja vaativat. Vasta tulevaisuus näyttää, millaisia vaikutuksia sekä koronalla että sopimusratkaisullamme tarkkaan ottaen on. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että koronan ensimmäinen aalto on hyvää vauhtia tukahtumassa – ainakin Suomessa, mutta sen taloudelliset vaikutukset ovat edelleen epäselvät. Kova kolaus korona on maailmantaloudelle ollut ja nyt on syytä toivoa mahdollisimman nopeaa kasvu-uralle takaisin pääsyä.

Haastava kevät 2020

1/2020

Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen sopimusneuvottelut jatkuvat perjantaina 3.4. koronavirushaasteiden keskellä. ”Nyt tarvitsemme konsensusta ja voimia luottaa toinen toisiimme”, toteaa kirkon työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen. Hän taustoittaa seuraavassa työtä, jotka Kirkon työmarkkinalaitoksessa on tehty keväällä neuvotteluissa ja koronaviruksen iskeydyttyä Suomeen.

"Ei tehrä tästä ny numeroo” - vai tehdäänkö sittenkin

5/2019

Sinikka Nopolan kirjoittaman (2003) kirjan ”Ei tehrä tästä ny numeroo”  mukaan  tämä lausahdus on hämäläisille tyypillinen. Siten on joskus taannoin voinut luonnehtia myös tapaamme antaa ja ottaa vastaan palautetta kirkon työpaikoilla. Mutta onneksi näin ei ole enää. Sillä palautteella on tutkimusten mukaan merkitystä työpaikan toimintojen ohjaamisessa ja ihmisten motivoimisessa.

Sopimuskierros häämöttää

4/2019

Vientialat alkoivat neuvotella uusista työehtosopimuksista elo-syyskuun vaihteessa. Samalla käynnistyivät spekulaatiot ns. yleisen linjan muodostavasta palkkaratkaisun tasosta. Sen ylittämistä on myös jo vaadittu kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön toimesta. Varsinaisesti julkinen sektori, kirkko mukaan lukien aloittaa neuvottelut vuoden vaihteen tienoilla. Ei siis ihme, että tulevasta neuvottelukierroksesta on povattu vaikeaa.

Luottamuksen varassa

3/2019

Ensi viikolla järjestettävillä Kirkkopäivillä julkaistaan kirja nimeltä: Laki, evankeliumi, KirVESTES – Johtajana kirkossa. Johtamista käsitellään muissakin yhteyksissä ao päivillä. Johtamiseen liittyy aina erilaisia, vaativia ja perusteltuja odotuksia. Kun niitä on paljon, pitäisi johtamisessakin priorisoida ja kirkastaa tärkeimmät tavoitteet. 

Tieto on valtaa

2/2019

Digitaalinen maailma yllättää meidät – tai ainakin minut – helposti. Se on edelleen jotain uutta ja sen mahdollisuudet ja ulottuvuudet ovat vielä osin tuntemattomat. Koko 2000-luvun on ollut selvää, että digitaalisen tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Erään määritelmän mukaan joka kolmas minuutti kasvua on saman verran kuin kaikki maailman tieto oli vuoteen 2003 asti. Myös työpaikoilla tietoa on entistä enemmän ja sitä tarvitaan johtamisessa.  On tärkeää huolehtia tiedon oikeellisuudesta ja luotettavuudesta 

Valoa kohti

1/2019

”Kaikki onnelliset työyhteisöt ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton työyhteisö on onneton omalla tavallaan.” Tolstoin Anna Kareninan aloituslause hiukan uudelleen muotoiltuna tiivistää melko hyvin ne haasteet, jotka mielestäni liittyvät työhyvinvoinnin kehittämiseen. Me kaikki tunnistamme helposti hyvinvoivat työyhteisöt; niissä vallitsee avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, joissa haasteet kohdataan yhdessä toinen toistaan kuullen ja auttaen. Myös onnistumisista iloitaan yhdessä. Sen sijaan huonosti voivat työyhteisöt voivat huonosti mitä erilaisimmista syistä. Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen edellyttääkin tarkkaa ongelmien tunnistamista, määrittelemistä ja yksilöintiä. Muutoinhan polkua parempaan ei voi rakentaa. Kun pyritään kohti hyvinvoivaa ja innostavaa työilmapiiriä eivät strategisen tason ihmettely ja kauniit puheet (tai kirjoitukset) auta. On oikeasti uskaltauduttava epämukavuusalueelle kohtaamaan vaikeudet ja on uskallettava johtaa.