Sairaalapappi tukee sairaalassa

Suomen sairaaloissa työskentelee yli sata sairaalapappia. Potilaat ja heidän läheisensä sekä sairaalan työntekijät voivat keskustella luottamuksellisesi sairaalapapin kanssa. Sairaalapapit ovat tukena kriisitilanteissa.

Tarvittaessa kaikki kirkon palvelut voidaan tuoda sairaan luo: sairaalassa ihmisiä kastetaan, konfirmoidaan, vihitään ja siunataan. Sairaalapapin voi monilla paikkakunnilla kutsua paikalle myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Sairaalapappi ylläpitää toivoa

Sairaalasielunhoitajilla on teologian maisterin koulutus ja he ovat saaneet tehtäväänsä asiaankuuluvan erikoiskoulutuksen. Sairaalasielunhoitajat työskentelevät yhdessä muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Heidän kanssaan voi jutella kaikista mielessä olevista kysymyksistä. Sairaalapapin tehtävänä on tukea potilasta ja hänen läheisiään sairauden keskellä ja kriisitilanteissa ja tukea toivoa. Toivo voi olla toivoa, joka kannattelee nykyhetkeä ja auttaa uskomaan, että tulevasta selviää. Tai se voi olla toivoa, joka liittyy käsillä olevassa hetkessä elämiseen. Sairaalapapit ovat myös hoitotyöntekijöiden tukena.

Usein papilla on enemmän aikaa istua sängyn vieressä kuin hoitotyöntekijöillä ja lääkäreillä. Sairaalapapin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja tapahtuvat aina keskustelukumppanin ehdoilla.

Sairaalapappi tukee kaikkia

Sairaalapapin voi kutsua luokseen, vaikka ei olisi kirkon jäsen. Sairaalapapit toimivat osana sairaalan organisaatiota, mutta ovat kirkon palveluksessa. Kaikissa suurissa sairaaloissa on vähintään yksi sairaalapappi. Pienten yksiköiden sielunhoidolliset tehtävät hoitaa paikallisseurakunta.

Sairaalapapin tavoittaa usein yksinkertaisimmin sairaalan henkilökunnan avustuksella. Muut papit ja diakoniatyöntekijät, joiden työhön kuuluu myös sairaalakäyntejä, tavoitat seurakuntien kirkkoherranvirastojen kautta.

Diakoniatyöntekijä sairaan tukena

Myös muut kirkon työntekijät, erityisesti diakoniatyöntekijät, tukevat sairasta ja hänen läheisiään. He vierailevat kodeissa, sairaaloissa ja laitoksissa. Monissa seurakunnissa on myös vapaaehtoisia, jotka voivat tarvittaessa auttaa kotona asuvaa sairasta. Apu voi olla kaupassa käyntiä, seurana olemista tai ulkoilemisessa avustamista.

Kun oma tai läheisen sairaus tuntuu raskaalta, ja kaipaat tukea, niin ota yhteyttä seurakunnan diakoniatyöntekijään. Diakoniatyöntekijän voi pyytää kotiin käymään, ja tarvittaessa hänen kanssaan on mahdollista sopia muutama säännöllinenkin kotikäyntiaika.

Diakoniatyöntekijän kanssa voi keskustella mieltä painavista huolista. Diakoniatyöntekijä kunnioittaa aina asiakkaansa oikeutta omiin keskusteluaiheisiin. Hän on virkansa puolesta vaitiolovelvollinen – eli keskustelut jäävät kahdenkeskisiksi. Diakoniatyöntekijän kanssa voi myös rukoilla, laulaa tai lukea Raamattua, jos itse sitä haluaa.

Oman seurakunnan diakoniatyöntekijään saa parhaiten yhteyden puhelimella tai sähköpostilla. Seurakunnat ilmoittavat työntekijöiden yhteystiedot seurakunnan nettisivuilla. Voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon ja pyytää yhteystietoja sieltä.

Sairastunutta voi painaa myös taloudellinen huoli. Diakoniatyöntekijä neuvoo talousasioiden kanssa.