3.3.2023 Ravinnepäästöt vesistöihin vähentyneet murto-osaan huippuvuosista Viime vuosisadan puolivälissä Suomen vesistöjen tilanne oli synkkä. Puhdistamattomat jätevedet ja tehtaiden päästöt juoksutettiin vesistöihin sellaisenaan, ja monien järvien ekologinen ja kemiallinen tila oli hälyttävän huono. Vuoden 1962 vesilaki oli käännekohta Suomen vesistöille, sillä se paransi vesiensuojelun edellytyksiä merkittävästi. Teollisuuslaitosten ja yhdyskuntien jätevesipäästöille tuli lain myötä mahdollisuus asettaa rajoituksia. Kesti kuitenkin 1970-luvun puoliväliin asti ennen […]
24.2.2023 Vesistöt toipuivat happosateista Happamoituminen on ollut merkittävä ympäristöongelma Pohjoismaissa, sillä vesistömme ovat sille hyvin herkkiä. Ensimmäiset merkit uudesta vakavasta ympäristöuhasta havaittiin jo 1960-luvulla. Ympäristön happamoitumista aiheuttavat rikin ja typen päästöt. Euroopan rikkipäästöt olivat korkeimmillaan 1970-luvun lopussa, jolloin ilmaan pääsi arviolta 60 miljoonaa tonnia rikkidioksidia vuodessa. Ilmapäästöt muuttuvat ilmakehässä happamoittavaksi laskeumaksi. Suomen happamoittava rikkilaskeuma on ollut valtaosin peräisin Keski- […]
17.2.2023 Toivo mahdollistaa paremman tulevaisuuden ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Nuo presidentti Mauno Koiviston sanat tulevat mieleeni, kun ajattelen tämän kevään Ekopaaston teemaa, joka on arjen teot ja toivon sanat. Hyvän odottaminen ei ole realismin vastakohta, vaan mahdollisuuden antamista paremmalle. Toivon alue on sen välillä, joka ei ole mahdotonta mutta jota ei vielä ole. […]
17.2.2023 Toivo kulkee siltana armon ja tarmon välillä Paastonaika kutsuu meitä pysähtymiseen. Se on irti päästämisen ja armolle antautumisen aikaa. Samalla kun luopuu jostain, tulee tilaa toiselle. Silloin tuntuu kuin kiipeisi korkealle kalliolle, tuuli tuivertaa hiuksia, jalat ovat vaeltamisesta väsyneet ja maisema avautuu edessä. Horisonttiin on helppo nähdä. Ja vaikka asiat ja elämän kiemurat eivät ratkeaisi täydellisesti, niihin voi saada etäisyyttä. Ne voivat […]
16.2.2023 Paras tapa vaikuttaa on perehtyä ilmastokriisiin ja ryhtyä aktivistiksi Lukiolainen Miriam Atkins laati tekstin syyskuussa 2022 palautteena Kirkon ympäristöpäivien avajaisista, jossa hän oli mukana esiintymässä Puolalanmäen musiikkilukion diskanttikuorossa. Hiilineutraalius on yksi kirkon päätavoitteista. Se on hienoa, sillä kirkko tavoittaa suuren osan suomalaisista ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kirkon ilmastotavoitteista puhutaan paljon, esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävillä kirkon ympäristöpäivillä. Ilmastotoimista keskustelu on tärkeää, jotta saadaan yhä […]
25.2.2022 Metsä kutsuu seikkailemaan Tiia Merenheimo, Metsä- ja vastuullisuuskoordinaattori, Suomen Partiolaiset Metsä on minulle ihmettelyn paikka. Kaikki kasvit, linnut, värit ja muodot ja metsän valo eri vuodenaikoina ihastuttavat loputtomasti. Voisi sanoa, että metsäsuhteeni on ylisukupolvinen. Mummini, biologian lehtorin tytär, opetti rakastamaan vanamon tuoksua ja lemmikin vaaleaa sineä. Kuuntelin linnunlaulukasetteja ja piirsin lintujen kuvia muorin ja vaarin luona lintukirjasta. Äitini […]
25.2.2022 Ekopaasto – uuden etsintää ja iloon johtavaa luopumista Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallituksen kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden johtava asiantuntija Ekopaasto on ollut alusta alkaen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja monen muun toimijan yhteinen hanke. Olin mukana aivan sen syntyessä kymmenkunta vuotta sitten. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Ulla Ala-Ketola otti yhteyttä. SYKE oli aiemmin toteuttanut Microsoftin, kaupallisen suuryrityksen, kanssa etätyön edistämiskampanjan. Nyt Ulla otti yhteyttä meihin, uskonnolliseen toimijaan […]
21.2.2022 Maan ja taivaan rajalla Saija Kuusela, projektipäällikkö, FT, SYKE Missään ei ole näin sinistä taivasta. Lumi ei loista samalla lailla, kipunoi tällä tavalla iltapäivän valossa, joka siivilöityy männynrunkojen välistä. Rinne on jyrkkä, huohotan ja pysähdyn. Kun nostan katseeni, taivaan syvänkirkas sinisyys lyö silmille. Männyt seisovat punaisina, hiljaisina, ikuisina. Itkettää ilosta. Rinne kohoaa torppani takana. Pieni pläntti metsää, joka merkitsee […]
21.2.2022 Metsä mielessäni ilman minua Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto Puilla ja metsällä on vahva yhteys siihen keitä olemme. Olemme kysyneet kuuselta, mihin koti kannattaa rakentaa ja suojanneet eläimiämme pihlajalla. Metsä on muokannut kieltämme ja puhettamme. Olenkin joskus miettinyt, että jos kadotamme metsistämme jotain oleellista, kadotammeko samalle omaa historiaamme, kieltämme ja tapaamme ajatella. Oma metsäsuhteeni on vaeltanut pitkän kierroksen. Lapsena […]
21.2.2022 Oma metsäsuhteeni Sini Miettinen, Tapio Uudisraivaajat tähtäävät linnoituksestaan lähestyviä rosvoja. Huojuvien heinien takaa voi nähdä ruskeat, laukkaavat hevoset ja tuulessa lepattavat hatut. Uudisraivaajien lapset ovat kyyristyneet suojaan paaluvarustuksen taakse. ”Tulkaas syömään!” huutaa päiväkodin täti pihassa. Ratsut katoavat, linnoitus muuttuu ruohottuneeksi kuopaksi, ja Laura Ingallsin kukkamekon sijalla minulla onkin ruohonpätkiä täynnä olevat sammarit. Juoksemme metsänreunasta pihalle ja sisään […]