Ulkopuolisuuden kokemukset alkavat varhain – Diakonian ja kasvatuksen päivät porautuvat ilmiön juurisyihin 8.–10.1.2025 Tampereella

Jos lapsi jää kaveriporukoiden ulkopuolelle alle 12-vuotiaana, hän todennäköisesti kärsii yksinäisyydestä koko yläkouluajan. Äitien yksinäisyys puolestaan ennustaa tyttöjen, ja isien yksinäisyys poikien pitkäaikaista sosiaalista yksinäisyyttä.  

Noin 1500 kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattilaista kokoontuu Tampereelle ensi kertaa yhteiseen ammattilaistapahtumaan 8.–10.1.2025. Tapahtuma pureutuu ulkopuolisuuden ehkäisyyn kattavasti ja tarjoaa noin 70 erilaista ohjelmakokonaisuutta, jotka valaisevat ulkopuolisuuden ja ulos sulkemisen ilmiötä ja ongelman hoitamista monista tuoreista ja syvällisistä näkökulmista.  

Pääohjelmassa muun muassa psykologi ja traumaterapeutti Tuomas Hakamäki kertoo niiden nuorten todellisuudesta, joilla menee todella huonosti, ja hakee ratkaisuja heidän auttamisekseen.  Syrjäytyvän naisen näkökulma pääsee esille Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammin ja kokemusasiantuntija Hanna Pirttilahden esityksessä, jossa käsitellään naisvankien ulkopuolisuuden kokemuksia. Luvassa on myös eduskunnan varapuhemies Paula Risikon ja professori Niina Junttilan puheenvuoro kansallisesta ohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää yksinäisyyttä ja edistää osallisuutta.  

Kuka huomaa erityislapsen sisaruksen tai yksin asuvan?

Tapahtuman reilu 60 rinnakkaisohjelmaa valaisee ulkopuolisuuden monia kasvoja.  Miten häpeä, pelko ja kokemus erilaisuudesta vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten elämään?  

Suomessa on noin 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Vuodesta 1990 yksin asuvien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja nykyisin noin puolet kaikista asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. Diakonian asiakkaista yksin asuvat on suurin joukko. Millainen on yksin asuvan todellisuus kokemuksen, tutkimuksen ja tilastojen valossa? Mukana ovat Tiina Saarela Kirkkohallituksesta, Raija Eeva Turun seurakunnista sekä kokemusasiantuntija Taru Salovaara, joka on asunut yksin 16-vuotiaasta asti ja sairastanut syövän – yksin. 

Kuka huomaa erityislapsen sisaruksen? Erityislapsen perheessä arki voi olla todella haastavaa ja kaoottistakin, mutta erityislasten sisarusten huomiointi ei kuulu erityisesti kenellekään. Mukana Hanna Rajalin Lasten ja Nuorten keskuksesta, Katri Suhonen Kirkkohallituksesta ja Satu Taiveaho Autismiliitosta. 

Kuka huomaa muunkielisen tai hänet, jonka ”sielua raiskataan”? 

”Tiedän kyllä miltä tuntuu kun sielua raiskataan”, sanoitti eräs tiiviistä uskonnollisesta yhteisöstä irtautunut nuori kokemustaan. EXL on uskonnollisesta yhteisöstä irtaantuneiden nuorten ryhmätoimintaa. Työpajassa jaetaan kokemuksia ja havaintoja EXL- ryhmän kanssa työskentelystä ja kuullaan terveisiä EXL-ryhmäläisiltä. Mukana ovat Mono Kuoppala ja Ansku Saukkomaa Oulun seurakuntayhtymästä. 

Vähemmistöt ja muunkieliset kokevat Suomessa rasismia ja syrjintää. Erityisesti nuoret kokevat ulkopuolisuutta. Ohjelmassa esitellään hyviä käytäntöjä siitä, miten tavoittaa eri kieliryhmistä tulevat. Esimerkkeinä Suomen suurin nuorten vapaaehtoisjärjestö Partio ja tamperelainen kulttuurien kohtaamispaikka Marhaban-keskus. Mukana ovat Ulla Siirto Kirkkohallituksesta, Maria Haapavaara Tampereen seurakunnista ja Petra Valkonen Partiosta. 

Autamme mielellämme mediaa ulkopuolisuuden ilmiön käsittelyssä jo ennakkoon.  

Lisätietoja:
Diakonian ja kasvatuksen päivät 2025  
Titi Gävert, diakonian kehittämisen asiantuntija titi.gavert@evl.fi, p. 040 688 1547 
Ville Kämäräinen, asiantuntija, Ulkopuolisuuden ehkäisy,  Kirkkohallitus ville.kamarainen@evl.fi, p. 040 3547 072.