Kaksoisjäsenyys

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ei pääsääntöisesti voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Kirkon jäsenen katsotaan eronneen kirkon jäsenyydestä, jos hän liittyy jonkin muun uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. 

Kirkon jäsen voi kuulua samanaikaisesti toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan vain, jos kirkolliskokous on hyväksynyt sitä koskevan ekumeenisen sopimuksen jäsenyyden vastavuoroisista edellytyksistä. Varsinainen kaksoisjäsenyys voisi syntyä käytännössä vain Suomen anglikaanisen kirkon kanssa, johon kuuluu noin sata jäsentä.

Kaksoisjäsenyyden kiellon taustaa

Vuoden 1922 uskonnonvapauslain mukaan henkilö saattoi kuulua vain yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan kerrallaan. Vuoden 2003 uskonnonvapauslaki salli kaksoisjäsenyyden 1.8.2006 alkaen.

Lain mukaan kirkoilla ja rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille on mahdollisuus kuitenkin määrätä itse säädöksissään jäsenyytensä edellytyksistä. Kirkolliskokous päätti marraskuussa 2005, ettei Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen voi samanaikaisesti olla muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Yhden uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydellä on Suomessa pitkä perinne. Kirkolliskokous totesi, että Suomen ekumeeniseen neuvostoon kuuluvista kirkoista useimmat ovat sitä mieltä, että kaksoisjäsenyys ei ole suotavaa.

Kaksoisjäsenyyden kieltäminen selkiyttää ja helpottaa ekumeenista yhteistyötä.Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen perustuu ihmisen vakaumukseen ja on osoitus sitoutumisesta oman yhteisön uskoon ja arvoihin. On johdonmukaista, etteivät yhteisöjen jäsenet samanaikaisesti kuulu erilaista uskoa tunnustaviin ja erilaista järjestystä noudattaviin yhdyskuntiin.

Kirkkolain muutos on vahvistettu eduskunnassa, ja laki on tullut voimaan 1.8.2006.