Usein kysyttyjä kysymyksiä lähetystyöstä ja kansainvälisestä vastuusta

Onko lähetystyö käännyttämistä?

Lähetystyö ei ole käännyttämistä. Se on kokonaisvaltaista kirkon työtä, johon sisältyy evankeliumin levittämistä, kristillistä palvelua (diakoniaa) ja vaikuttamistoimintaa. Evankeliumi on kristinuskon tärkein sanoma, ja tavoitteena on kertoa siitä kaikille. Ketään ei kuitenkaan pyritä käännyttämään.

Kristillinen palvelu suuntautuu kaikkia avuntarvitsijoita kohtaan riippumatta heidän taustastaan, uskonnostaan tai muusta katsomuksestaan. Autettavalta ei myöskään edellytetä muutosta suhteessa kristinuskoon. Tavoitteena on vastata ihmisen hätään. Nykyisin lähetystyössä pyritään myös poistamaan hädän syitä ja vaikuttamaan päätöksentekoon ja ihmisten osallistumismahdollisuuksiin.

Mitä on kansainvälinen diakonia?

Kansainvälinen diakonia on lähinnä Pohjoismaissa käytetty termi. Sillä tarkoitetaan kirkkojen tai kristillisten järjestöjen kansainvälistä avustustoimintaa. Tähän kuuluvat paikallisten kirkkojen oman diakonian tukeminen, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, rauhan- ja sovinnontyö sekä ihmisoikeuksien puolustaminen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälistä diakoniaa toteuttavat Kirkon Ulkomaanapu ja kirkon lähetysjärjestöt.

Mikä on lähetysjärjestö?

Lähetysjärjestö on lähetystyöhön erikoistunut seurakuntien palvelujärjestö. Kirkko ja seurakunnat tarvitsevat kirkon lähetysjärjestöjä oman lähetysvastuunsa toteuttamisessa ulkomailla.

Miksi kirkolla on niin monta järjestöä ulkomaiseen työhön?

Lähetysjärjestöt ovat syntyneet yhdistysmuotoisina eri aikoina ja erilaisissa historiallisissa tilanteissa. Kullakin järjestöllä on oma erityislaatunsa ja ne toimivat enimmäkseen eri alueilla. Vuosien varrella järjestöjen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota on pyritty vahvistamaan.

Kirkon Ulkomaanapu puolestaan on kirkon perustama säätiö, joka toteuttaa kirkon diakonista vastuuta maamme rajojen ulkopuolella. Vuodesta 2013 lähtien kirkon järjestöjen suhde kirkkoon on sovittu niin kutsutun perussopimuksen avulla.

Miksi juuri nämä järjestöt ovat kirkon järjestöjä?

Kirkon kansainvälistä työtä tekevät järjestöt – Kirkon Ulkomaanapu ja seitsemän lähetysjärjestöä – ovat syntyneet eri aikoina ja erilaisista syistä. Nykyisin niiden suhde kirkkoon määritellään ns. perussopimuksessa, jonka  Suomen evankelis-luterilainen kirkko on niiden kanssa allekirjoittanut.

Sopimus velvoittaa sopijajärjestöt noudattamaan omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttamaan kirkon lähetysstrategiaa ja sen toimintaperiaatteita.

Kirkon ulkoasiain osasto seuraa järjestöjen tapaa toteuttaa sopimusta. Seurakuntien toivotaan antavan tietoa sopimuksen toteutumisesta seurakuntatasolla hiippakuntien kansainvälisen työn sihteereille tai Kirkon lähetystyön keskukselle.

Mistä tietää, meneekö järjestöille annettu raha oikeaan tarkoitukseen?

Järjestöt julkaisevat kaikesta toiminnastaan vuosikertomuksen, jossa kuvataan rahojen käyttö sekä tulojen että menojen osalta pääpiirteissään. Myös tarkemmat tiedot ovat julkisia, ja niitä koskevat Suomen kirjanpitoon liittyvät määräykset. Lisäksi järjestö, joka käyttää työssään myös valtion kehitysyhteistyörahoja, raportoi työstä ja sen tuloksista ulkoasiainministeriölle.

Eri raporttien perusteella voi todeta, että kirkon ulkomaiseen työhön käyttämät järjestöt ovat luotettavia ja niiden saamista tuloista hallintoon ja muihin tukitoimiin käytetään vain välttämätön osa. Tarkempia tietoja saaduista varoista ja niiden käytöstä löydät täältä.