Kristilliset pyhäpäivät rytmittävät vuoden

Pyhäpäivät tuovat levon työn keskelle. Kaikki unelmoivat levosta, kiireettömästä ajasta ja tilasta, jossa vaatimuksia ei esitetä. Sunnuntait ja pyhäpäivät ovat sellaista tilaa. 

Kristillisten pyhäpäivien kokonaisuutta kutsutaan kirkkovuodeksi. Uusi kirkkovuosi alkaa ensimmäisenä adventtina. Kirkkovuodessa on noin kuusikymmentä pyhäpäivää, joista suurinta osaa vietetään sunnuntaina, mutta jotkut sijoittuvat muille viikonpäiville. 

Kirkkovuoden keskus ja kristittyjen vuoden suurin juhla on pääsiäinen. Muut juhlat asettuvat vuoden eri aikoihin ja viittaavat Jeesuksen elämän eri tapahtumiin.

Miksi vietetään juhlapyhiä?

Vuoden kiertoon liittyy kaikissa kulttuureissa traditioita. Merkkipäivät rytmittävät juhlaa ja arkea ja niihin liittyvät perinteet ja tavat rakentavat yhteisöä. Traditiot välittävät kulttuuriperintöä ihmiseltä ja sukupolvelta toiselle.

Kirkolliset juhlapäivät ovat muotoutuneet osaksi eurooppalaista kalenteria ja kulttuuria vuosisatojen kuluessa. Yhteiset juhlapyhät yhdistävät kristittyjä yli kansallisten ja kirkkokuntarajojen.

Yhteiset pyhäpäivät muistuttavat levon ja yhdessäolon tärkeydestä ja tuovat pyhän tunnun arjen keskelle. Vapaapäivät tukevat työn ja muun elämän välistä tasapainoa ja sitä kautta hyvinvointia.