Raitiovaunu jouluvaloin koristellulla Helsingin Aleksanterinkadulla.

Joulu – Jeesuksen syntymäpäivä

Joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Jeesus syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Keskelle vuoden pimeintä aikaa tulee juhla, jossa pimeyteen syttyvä valo sytyttää toivon. 

Jeesuksessa Jumala tulee maailmaan ihmiseksi ihmisten keskelle. Hän kokee kaiken, mitä ihmiselämä käsittää; iloa, surua, naurua, kipua ja kuolemaa. Hyvä Jumala ei tyydy katsomaan ihmiselämää korkeuksista vaan tulee ihmisten luokse ihmisen muodossa.

Katso jouluevankeliumivideo

Joulun juhlapäivät

Joulun pyhät ovat suomalaisten suosituimpia kirkkopyhiä.

Jouluaattona 24.12. ollaan odotuksen täyttymisen ja profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton jumalanpalveluksen aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluaaton jumalanpalveluksissa luetaan muiden tekstien lisäksi aina jouluun liittyviä profetioita eli ennustuksia.

Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu eli enkelten messu on monessa kristillisessä kirkossa joulunvieton päätapahtuma.

Jouluaamun 25.12.  jumalanpalveluksessa  eli paimenten messussa seurataan paimenten matkaa Betlehemiin katsomaan syntynyttä Jeesus-lasta.

Joulupäivän jumalanpalveluksessa eli kansan messussa seurakunta kiittää Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi.

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä 26.12. on ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä.

Kolmas joulupäivä 27.12. on evankeliumin kirjoittajan Johanneksen päivä. 

Viattomien lasten päivänä 28.12. muistellaan Herodeksen lastenmurhan uhreja sekä Joosefin, Marian ja Jeesus-lapsen pakoa Egyptiin. Kolmas ja neljäs joulupäivä poistettiin kalenterista jo vuonna 1772, mutta ne säilyttivät pitkään puolivirallisen luonteensa. 

Joulunaika päätyy loppiaiseen.

Koska Jeesus syntyi?

Jeesuksen syntymän tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä. Jeesuksen syntymäjuhlaa alettiin viettää joulukuun 25. päivänä 300-luvun alkupuolella, kun kristinuskosta tuli Rooman valtakunnassa valtionuskonto.

Joulu syrjäytti useita ei-kristillisiä juhlia. Talvipäivän seisauksen hetki on ollut monissa kulttuureissa tärkeä juhla. Rooman valtakunnan alueella vietettiin Saturnalia-juhlaa meluisin menoin 17. joulukuuta ja Voittamattoman auringon juhlaa 25. joulukuuta. 

Joulun ydin

Miljardit ihmiset maailmassa muistavat jouluna epävarmuuden keskelle syntyvää lasta.

"Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa." (Luuk. 2:5-6

Joulu tulee silloinkin, kun sitä ei ole ehtinyt valmistella, vaikka pöydät eivät notkuisi ruokaa tai koristeet olisivat ripustamatta.

Joululahjat muistuttavat toisen asemaan asettumisesta, hyväntahtoisuudesta ja keskinäisestä avuliaisuudesta. ”Totisesti: kaiken minkä olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistä, sen te olette tehneet minulle”, sanoo Jeesus. (Matt. 25:40)