Kirkon musiikki kantaa sanomaa

Kitaristi ja laulaja kirkossa

Messu alkaa musiikilla. Musiikilla on merkittävä rooli jumalanpalveluksissa. Musiikki luo tunnelmaa ja antaa mahdollisuuden laulamalla osallistua jumalanpalveluksen toteuttamiseen.

 Virsien lisäksi messussa on usein laulettuja liturgisia osia kuten vuorotervehdyksiä, liturgisia hymnejä ja rukouksia. Virsien ja messun muun musiikin voidaan ajatella olevan vuoropuhelua seurakunnan ja messun toimittavan papin välillä ja vastausta jumalanpalveluksen tapahtumiin. Seurakuntalaisten osuuksien nuotit löytyvät virsikirjan takaa tai käsiohjelmasta.

Virret ovat hengellisiä lauluja, joita lauletaan kirkon eri tilaisuuksissa. Kirkon käyttämä virsikirja on hyväksytty kirkolliskokouksessa.

Jumalanpalveluksessa lauletaan yleensä noin kuusi virttä. Alkuvirsi johdattaa pyhäpäivän ja kirkkovuoden ajankohdan sisältöön. Synninpäästön jälkeen lauletaan kiitosvirsiPäivän virsi liittyy evankeliumin aiheeseen. Uhrivirren aikana kerätään kolehti, ja pappi kattaa ehtoollisen alttarille.

Seurakunnan muusikkoa kutsutaan kanttoriksi. Kanttorin vastuulla on suunnitella messun musiikillinen kokonaisuus yhdessä muiden messun toteuttajien kanssa.

Messun monipuolinen musiikki 

Urut ovat perinteisesti olleet kirkon pääsoitin. Tämä johtuu pitkälti siitä, että vuosisatoja sitten ei ollut muita yhtä äänekkäitä soittimia, joilla olisi voinut säestää isoissa tiloissa satojen ihmisten laulua. Urut olivat myös teknisesti ja musiikillisesti ylivertaiset verrattuna muihin soittimiin. Yhä edelleen urut löytyvät kutakuinkin jokaisesta suomalaisesta luterilaisesta kirkosta.  

Muutaman viime vuosikymmenen aikana messun musiikki on monipuolistunut monin tavoin; virsien rinnalle on tullut uudenlaisia lauluja ja musiikin toteutuksessa käytetään nykyään lähes mitä soittimia tahansa.

Kanttori valitsee soittimet niin, että ne sopivat musiikkiin ja jumalanpalveluksen luonteeseen. Kirkkojen akustiikoissa on suuria eroja, ja isoissa tiloissa sähköisen äänentoiston käyttäminen asettaa omat haasteensa.