Sana-osa: Raamatun tekstejä ja saarnaa

Messun toisessa osassa luetaan Raamattua ja tulkitaan sitä saarnassa. Siksi tätä osaa kutsutaan Sana-osaksi. Saarnaan vastataan yhteisellä uskontunnustuksella.

Raamattu

Jokaisessa messussa ja jumalanpalveluksessa luetaan Raamattua, kristittyjen pyhää kirjaa.

Messussa luetaan yleensä kolme lukukappaletta, joista yksi on Vanhasta testamentista, yksi Uuden testamentin kirjeistä ja yksi evankeliumeista. Muiden lukukappaleiden lukijana on usein seurakuntalainen, mutta evankeliumin lukee saarnaaja. Evankeliumitekstiä kuunnellaan seisten.

Lukija: ”Tämä on Jumalan Sana.”

Seurakunta: ”Jumalalle kiitos.”

Raamatun lukeminen ja lukemisen kuunteleminen on joskus haastavaa. Olemme tottuneet toisenlaisiin viestintätapoihin.

Raamatun lukemista kuunnellessa on hyvä kysyä mielessään: Mitä tämä teksti puhuu minulle tänään? Tuntuuko jokin ajatus muita tärkeämmältä? Mihin tämä lukukappale kehottaa meitä kristittyjä?

Saarna

Saarnassa pohditaan, miten Raamatun tekstit liittyvät tämän päivän elämään. Uskomme, että Jumala puhuu meille Raamatun kautta myös tämän päivän asioista.

Saarnaaja on ikään kuin sillanrakentaja, joka luo yhteyden lähes kaksi vuosituhatta vanhojen tekstien ja meidän elämämme välille. 

Saarna on useimmiten puhe. Joskus saarna toteutetaan myös esimerkiksi keskustelun tai näytelmän keinoin. Toteutustavasta riippumatta tarkoitus on sama: herättää ajatuksia Raamatun teksteistä.

Uskontunnustus

Uskontunnustus lausutaan messussa yhteen ääneen. Yleensä käytetään joko Apostolista tai Nikean tunnustusta. Tekstit löytyvät virsikirjan loppusivuilta.

Uskontunnustus on seurakunnan yhteinen. Yhdessä lausuttu tunnustus kannattelee yksilön uskoa. Uskontunnustus on kuin vankka kallio jalkojen alla. Toistamalla perinteiset sanat seurakunta liittyy joka viikko kristittyjen ketjuun, joka on jatkunut läpi historian.