Neljä viidesosaa seurakuntien tuloista on verotuloja.
Kirkon jäsen maksaa kirkollisveroa sille seurakunnalle, jonka alueella hän asui edellisen vuoden lopussa. Kirkollisveroprosentin keskiarvo on ollut usean vuoden ajan 1,33. Vuonna 2009 keskiarvo laskee 1,32 prosenttiin. Veroprosentti vaihtelee yhdestä prosentista kahteen prosenttiin.
Kirkollisvero kerätään valtion- ja kunnallisveron yhteydessä. Kirkko korvaa verohallinnolle valtiolle verojen keräämisestä aiheutuvat kulut (19 miljoonaa euroa vuonna 2008).
Yritykset ja yhteisöt maksavat valtiolle tilivuoden voitostaan yhteisöveroa. Osa siitä tilitetään kirkolle. Vuonna 2008 valtio jakoi luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle yhteisöverosta yhteensä 1,75 prosenttia. Vuosiksi 2009–2011 kirkolle tulevan yhteisöveron tuoton suuruudeksi on vahvistettu 2,55 prosenttia.
Kirkon yhteisöverosta saama osuus on tukea yhteiskunnallisesti tärkeiden tehtävien hoitamisesta. Niihin lasketaan hautaustoimi, kirkonkirjojen pito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Esimerkiksi hautaustoimen, väestökirjanpitoon ja kansallisen kulttuuriperinnön ylläpitoon liittyvien tehtävien kulut olivat noin 139 miljoonaa euroa vuonna 2009. Vuonna 2008 kulut olivat 141 miljoonaa euroa.
Erillinen yhteisöjen ja yritysten maksama kirkollisvero lopetettiin vuonna 1993.
| 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | |
| Kirkollisverot | 717 | 729 | 763 | 805 | 852 | 859 |
| Yhteisövero-osuus | 96 | 102 | 109 | 118 | 122 | 95 |
| Yhteensä | 813 | 831 | 872 | 923 | 974 | 954 |
Verotulojen lisäksi seurakuntien muita tuloja ovat avustukset Kirkon keskusrahastolta, omaisuuden myyntitulot, toiminta- ja rahoitustulot. Kolehdit ja lahjoitukset kuuluvat toimintatuloihin.
