Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Seurakunnan hallinnosta vastaavat kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto
Kirkkovaltuusto on yksittäisen seurakunnan ylin päättävä elin. Vaaleilla valittavan valtuuston puheenjohtajana toimii maallikko. Ehdokkaina vaaleissa voivat olla 18 vuotta täyttäneet konfirmoidut seurakunnan jäsenet.
Kirkkovaltuusto päättää
- seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista,
- perittävästä kirkollisverosta,
- rakennushankkeista ja
- virkojen perustamisesta.
Valtuusto valitsee myös jäsenet seurakunnan kirkkoneuvostoon. Kirkkovaltuustoon valitaan seurakunnan koosta riippuen 11–39 luottamushenkilöä. Ohje- ja johtosäännöllä kirkkovaltuusto voi siirtää päätösvaltaansa kirkkoneuvostolle, sen jaostoille sekä johtokunnille.
Kirkkoneuvosto johtaa seurakunnan käytännön toimintaa ja hallintoa. Kirkkoneuvosto toimii kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston joka toinen vuosi.
Kirkkoneuvostoon voidaan valita vapaasti seurakuntavaaleissa vaalikelpoisia henkilöitä. Sama henkilö voidaan valita sekä kirkkovaltuustoon että kirkkoneuvostoon. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra. Varapuheenjohtajan lisäksi kirkkoneuvostoon valitaan seurakunnan koosta riippuen vähintään 5 -11 luottamushenkilöä.
Kirkkovaltuusto valitsee viranhaltijat, ellei päätösvaltaa ole erikseen delegoitu kirkkoneuvostolle. Valtuusto asettaa neuvoston avuksi johtokuntia. Ne johtavat seurakunnan eri työaloja ja toimintamuotoja. Kirkkoneuvosto edustaa seurakuntaa viranomaisasioissa sekä tekee sen puolesta sopimuksia ja muita oikeustoimia.
Seurakuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto
Seurakuntayhtymässä sen jokaisella seurakunnalla on oma seurakuntaneuvosto, joka johtaa seurakunnan toimintaa. Seurakuntaneuvoston jäsenet valitaan seurakuntavaaleissa. Puheenjohtajana on kirkkoherra.
Seurakuntaneuvosto päättää niiden varojen käytöstä, jotka seurakunnalle osoitetaan seurakuntayhtymän talousarviossa. Seurakuntaneuvosto hoitaa pääosin samoja tehtäviä kuin kirkkoneuvosto, elleivät tehtävät kuulu seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle. Jäseniä on seurakunnan väkiluvusta riippuen 8-16.
Seurakuntayhtymän ylintä valtaa käyttää yhteinen kirkkovaltuusto. Se päättää yhtymän talouden päälinjoista ja esimerkiksi rakennushankkeista. Myös yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet valitaan seurakuntavaaleilla. Valtuuston koko on yhtymän koosta riippuen 21–91 jäsentä.
Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto johtaa yhtymän toimintaa, taloutta ja hallintoa. Se toimii myös yhteisen kirkkovaltuuston valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsee yhteinen kirkkovaltuusto. Sen puheenjohtajana toimii joku yhtymään kuuluvien seurakuntien kirkkoherroista. Jäseniä on 5-15 yhtymän koosta riippuen.
Tässä palvelussa
