Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Joulujakso | |
Joulu
"Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa." (Luuk. 2:5-6)
Jeesuksen syntymän ajankohtaa ei tunneta. Läntisessä perinteessä Jeesuksen syntymäjuhlaa, joulua, alettiin 300-luvulla viettää 25. joulukuuta.
Joulu syrjäytti useita ei-kristillisiä juhlia. Pakanallista saturnaliajuhlaa oli vietetty meluisin menoin 17. joulukuuta ja Voittamattoman Auringon juhlaa 25. joulukuuta. Keisari Aurelianus oli nimennyt Voittamattoman Auringon Rooman valtion jumalaksi vuonna 274 ja määrännyt joulukuun 25. päivän sen juhlaksi. Pohjoisessa joulu syrjäytti talvipäivän seisauksen aikaan vietetyn jul-juhlan.
Joulun jumalanpalvelukset
Jouluaattona ollaan profeettojen lupausten toteutumisen ovella. Jouluaaton aihe on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta. Siksi jouluprofetiat kuuluvat jouluaaton jumalanpalveluksiin silloinkin, kun niissä luetaan muita joulun tekstejä.
Jouluyö on Kristuksen syntymisen yö. Seurakunta kuulee enkelin viestin: "Tänään on teille syntynyt Vapahtaja." Jouluyön messu (enkelten messu) on suuressa osassa kristikuntaa joulunvieton päätapahtuma.
Jouluaamun jumalanpalveluksessa (paimenten messu), lähdemme paimenten kanssa Betlehemiin. Siellä näemme sen, mitä on tapahtunut.
Joulupäivän jumalanpalveluksessa (kansan messu) kiitämme Jumalaa siitä, että hän on antanut Poikansa tulla ihmiseksi, veljeksemme, jotta meistä tulisi Jumalan lapsia.
Tässä palvelussa
