Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Työelämä | |
Työttömyys ja kirkko
Työttömyys laajeni Suomessa räjähdysmäisesti 1990-luvun alkupuolella. Kolmen prosentin työttömyys kasvoi muutamassa vuodessa yli 16 prosentin työttömyydeksi. Kansantaloudellisen ongelman lisäksi työttömyys on hankaloittanut monien ihmisten toimeentuloa ja aiheuttanut psyykkisiäkin ongelmia.
Työttömyydellä on monia muotoja. Joillekin se on ohimenevä elämänvaihe, toiset joutuvat yhtäjaksoisesti yli vuoden kestävän pitkäaikaistyöttömyyden kouriin. Yksi vakavista työttömyyden lajeista on nuorten työttömyys.
Kirkko tarttui työttömyyden haasteeseen erityisesti laman aikana, jolloin suurtyöttömyys syntyi. Kirkko pyrkii auttamaan työtöntä selviytymään mahdollisimman vähin ongelmin työttömyydestä. Käytännössä tämä tarkoittaa seurakuntien yhdessä paikallisten työttömien yhdistysten kanssa järjestämiä työttömien ruokailuita, kerhoja, retkiä ja muuta toimintaa.
Seurakunnat tarjoavat kohtaamispaikkoja, joissa työttömät voivat tavata toisiaan ja saada siten myös vertaistukea. Lisäksi seurakuntien papit ja erityisesti diakoniatyöntekijät ovat valmiita keskustelemaan ja etsimään ratkaisukeinoja työttämyyden mukanaan tuomiin ongelmiin.
Täystyöllisyys järkevä tavoite
Työttömyys on yhteiskunnallisesti niin pitkäaikainen ja monimutkainen ongelma, että sen ratkaiseminen vaatii syvällistä talous-sosiaalista ja kulttuurillista arviointia.Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa sitä, että tietty määrä työttömyydestä ei vähene, vaikka samaan aikaan vallitsisi työvoimapula. Tutkijat edelleen kiistelevät rakenteellisen työttömyyden määrästä ja keinosta vaikuttaa siihen. Melko yleinen arvio on, että työttömyydestä rakenteellista on kolme neljäsosaa.
Yksittäisten henkilöiden akuutin auttamisen lisäksi kirkko pyrkii työttömyystyössä rakenteelliseen vaikuttamiseen. Tässä työssä kirkko tukee laajemmin työttömien järjestäytymistä ja äänen kuulumista. Kirkolla on selkeä käytäntö tukea työttömien toimintaa ja toimia yhdessä työttömien kanssa, ei edustajana.
Vaikka uusliberalismin mukaan täystyöllisyys ei ole realistinen tavoite globaalin markkinatalouden aikana, kirkko pitää täystyöllisyyden tavoitetta järkevänä. Työ on merkitykseltään keskeinen ihmiselle sekä toimeentulon että mielenvirkeyden kannalta.
