Luterilaisen kirkon kasvatustyön lippulaiva - rippikoulu - on entistä suositumpi. Vuonna 2007 rippikoululaisia oli yhteensä 59 888. Rippikoulun kävi 88,5 prosenttia 15-vuotiaista. Vuonna 2006 rippikoululaisia oli 58 624 ja 15-vuotiaista rippikoulun kävi 88,2 prosenttia.
Rippikoulu myös tuo kirkkoon yhä enemmän uusia jäseniä. Vuonna 2007 rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 1 859 henkilöä, kun edellisenä vuonna heitä oli 1 716. Kirkkoon liittyneistä kastettiin 1 114 henkilöä.
Isosten määrä laski muutamalla sadalla usean vuoden nousun jälkeen. Vuonna 2007 isoskoulutukseen osallistui 27 053 nuorta ja isosina toimi 18 007 nuorta. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 27 366 ja 18 146. Laskua koulutukseen osallistuneissa oli 1,1 prosenttia ja isosina toimineissa 0,8 prosenttia.
"Nuoria kiinnostavat rippikoulussa elämän ja kuoleman isot kysymykset. Ihmissuhteet kiinnostavat paljon - perhe, ystävät, seurustelu. Myös erilaisista kriiseistä puhutaan. Monella nuorella on jo ehtinyt elämässä tapahtua paljon asioita, rankkojakin juttuja", kertoo nuorisotyönohjaaja Iris Sotamaa Helsingin Mellunkylän seurakunnasta.
"Nuoret kokevat rippikoulun paikkana, jossa on tilaa puhua sekä toisten nuorten että aikuisten kanssa. Rippikoulun tietoaines on erilaista kuin koulussa eikä koulussa ole edes oppiainetta, jonka tunneilla puhua isoista elämän asioista", Sotamaa pohtii.
"Nuoria kiinnostaa myös kirkon ja uskon näkökulma asioihin, mutta usein on vaikea keskustelussa erotella, milloin puhutaan uskonnollisista asioista."
Sotamaan mukaan monella nuorella ei ole muuta paikkaa pohtia elämäänsä. Välit vanhempiin eivät ehkä ole parhaat mahdolliset tai heidän kanssaan ei haluta kaikesta puhua. Rippikoulun työntekijöillä on myös toisenlainen asema suhteessa nuoriin kuin vanhemmilla tai opettajilla.
"Voimme olla enemmän samalla tasolla, kuunnella ja antaa aikaa", sanoo Sotamaa.
"Rippikoulu on osa nuorisokulttuuria, mutta samalla se on kirkon oma juttu, joka erottuu muusta vapaa-ajan toiminnasta. Nuoria kiinnostavat kirkon työntekijöiden mielipiteet ja kristillisen uskon merkitys nykyajassa", sanoo seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.
Rippikoulun yksi tarkoitus on tukea koteja niiden kasvatustyössä. Myös kirkkoon kuulumattomat vanhemmat pitävät rippikoulua hienona asiana.
"Nuoret arvostavat sitä, että leirillä voidaan aidosti keskustella itsenäistymisestä, seksuaalisuudesta tai vaikkapa kiusaamisesta."
Rippikoulun suosion yksi salaisuus on isostoiminta. Rippikoulun käyneille 16-18-vuotiaille on tarjolla vastuullisia tehtäviä. Isosten mukanaolo vaikuttaa siihen, että rippikoulun kieli ja kulttuuri on nuoria lähellä.
"Voi olla, että isosten määrä on saavuttanut lakipisteensä. Rippikouluryhmiin ei voida ottaa loputonta määrä isosia, vaikka halukkaita olisikin", toteaa Kokkonen.
Rippikouluryhmän suositeltava enimmäiskoko on vuonna 2001 hyväksytyn rippikoulusuunnitelman mukaan 25 nuorta. Isosia on keskimäärin yksi kuutta rippikoululaista kohti. Yleensä ryhmässä on siis 4-6 isosta. Isosten työskentely pareittain on viime vuosina lisääntynyt.
Leirijakson sisältävät rippikoulut ovat edelleen suosituimmat. Vuonna 2007 leiririppikoulun kävi 47 573 nuorta, iltarippikoulun 997 nuorta ja päivärippikoulun 3 590 nuorta. Iltarippikoulut lisäsivät suosiotaan edelliseen vuoteen verrattuna reilut 7 prosenttia. (KT 2.4.2008 kh)
LISÄTIETOJA:
seurakuntakasvatussihteeri Jarmo Kokkonen, puh. 050 594 1316.
Vuoden 2007 tilastoja koko kirkosta ja hiippakunnittain verkossa http://evl.fi/mediapalvelu > Materiaalit > Lapsi- ja nuorisotyö