Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Etusivu Ajankohtaista Uutiset Luterilaiset pyysivät mennoniitoilta anteeksi vainoja
 
 

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous Stuttgartissa 20.-27.7.2010:

Luterilaiset pyysivät mennoniitoilta anteeksi vainoja

Uutinen julkaistu 24.7.2010 Klo 0:12
Uutisen julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus
(Hae uutistuottajan muut uutiset)

Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa luterilaiset pyysivät mennoniitoilta anteeksi niitä historian vaiheita, jolloin niin sanottuja anabaptisteja eli uudelleenkastajia vainottiin ja teloitettiin. Vaino alkoi 1500-luvulla.

Yhteisessä rukouksessa ja katumushartaudessa molempien maailmanliittojen puheenjohtajat antoivat oman todistuksensa halusta sovintoon. Läsnä oli myös kymmenittäin mennoniittoja.

Alttarilla ollut katumuksen violetti väri vaihtui valkoiseen ääriään myöten täynnä olevassa salissa torstai-iltana 22.7. Luterilainen maailmanliitto ja Mennoniittojen maailmankonferenssi kumpikin hyväksyivät yhteisen sovinnoneleen oppikeskustelujen päätteeksi. Luterilaisille vaikeaa on ollut se, että reformaation isät Luther ja Philipp Melanchthon antoivat teologisen tukensa vainoille.Baptistiliikehdintä nähtiin harhaoppina.

Reformaation aikana otettiin käyttöön tuhat vuotta vanha roomalainen laki, jonka mukaan uudelleenkastaminen on kielletty.Vainoissa menetti henkensä arvioiden mukaan noin 2000-2500 ihmistä ja vaino jatkui pari vuosisataa. Anabaptistit pakenivat kaupungeista vuorille ja heidän johtajiensa surmaamisen jälkeen heistä tuli maanviljelyksellä itseään elättäviä yhdyskuntia.

Vainojen takia monet siirtyivät Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Etelä-Venäjälle ja Alankomaihin, missä he elivät erilaisina mennoniittiyhdyskuntina. Vanhoillisimpaan ryhmään kuuluvat muun muassa amishit Pennsylvaniassa.

Euroopassa mennoniittoja on noin 62 000 ja maailmassa 1,5 miljoonaa. Luterilaisia on 70 miljoonaa.

Sovinnon myötä luterilaisten yhteydet mennoniittoihin syvenevät maailmankonferenssien yhteyksissä. Paikallisten mennoniittiyhteisöjen kanssa pyritään järjestämään yhteisiä raamatunluku- ja rukousryhmiä sekä vahvistamaan humanitaarista apua ja rauhantyötä.

Englannin kirkon arkkipiispa Rowan Williams arvosti sovinnon elettä, koska juuri väkivallattomuuteen sitoutuneilta mennoniitoilta tulee pyytää anteeksi.

”Maailmanlaajassa kristittyjen yhteisössä meidän tulee tehdä inhimillisiä tekoja Kristuksen evankeliumin mukaan. Voimme olla kiitollisia toistemme erilaisuudesta”, sanoi kokouksessa puhunut arkkipiispa Williams.

Saksan mennoniittayhteisöt ovat pieniä

Mennoniitat sitoutuvat yksinkertaiseen elämään ja väkivallattomuuteen. Yhteisöt ovat hyvin erilaisia. Saksassa mennoniitaksi kääntyvältä hyväksytään toisen kristillisen kirkon lapsikaste, mutta muuten aikuiskaste ja uskon tunnustaminen ovat keskeisiä opissa. Vuorisaarnaan sitoudutaan vahvasti. Maallikoilla on keskeinen asema yhteisön jumalanpalveluselämässä. 

Ehtoollista vietetään muistoateriana pari kertaa vuodessa. Perinteenä on myös pestä jalat nöyryyden merkiksi. Siitä muistoksi LML:n puheenjohtaja sai pesusoikon, jota käytetään jalkojen pesuun. 

Mennoniitat- nimitys tulee Pohjois-Saksassa eläneestä teologista Menno Simonsista.

Saksan Weierhofissa on sadan asukkaan mennoniittakylä, jossa sijaitsee tutkimuskeskus ja arkisto. Siitä vastaa eläkkeelle jäänyt rehtori Gary J. Waltner.

Tutkimuskeskukseen on koottu vanhoja teoksia, kirkonkirjoja Preussin venäläisiltä yhteisöiltä, kuparipiirroksia tärkeästä Marttyyrin peili -kirjasta, joka kertoo marttyyrien tarinoita.

Weierhofissa mennoniitat eivät käytä perinteisiä vaatteita. Seurakunnalla on myös naispastori.

Sovinnon elettä Gary J. Waltner piti eleenä lisätä yhteistyötä. Anteeksiantoa hän piti silti hyvin yksityisenä asiana. Historiaa ja sen tekoja hän ymmärsi sen ajan näkemyksistä käsin.

"Kristittynä on elettävä uskoa todeksi tässä ja nyt ja usko punnitaan varsinkin suhteessa lähimmäiseen", arvioi Waltner. 

Uutisen liitteet
Lisää uutisia aiheesta
Evl.fi on koko ev.lut. kirkon yhteinen verkkopalvelu.