Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Kirkolliskokous toivottaa 16-vuotiaat tervetulleiksi äänestämään
Uutisen julkaisija: Kirkon tiedotuskeskus
(Hae uutistuottajan muut uutiset)
Kirkolliskokous antoi 16- ja 17-vuotiaille äänioikeuden seurakuntavaaleissa. Ehdokkuuden ikäraja säilyi 18 vuodessa.
Äänioikeusikärajan alentamista perusteltiin sillä, että äänioikeus vahvistaisi nuorten osallistumismahdollisuuksia ja sitoutumista seurakunnassa. Samalla seurakuntien luottamuselimiin voisi tulla valituksi enemmän nuoria edustajia.
Nuoret ovat rippikouluiässä aktiivisimmin yhteydessä seurakuntaan. Vuonna 2006 15-vuotiaiden ikäluokasta 88 prosenttia kävi rippikoulun. Vaikutusmahdollisuuksien tarjoamisella pian rippikoulun jälkeen halutaan lisätä nuorten kiinnostusta ja aktiivisuutta seurakunnassa.
Kirkolliskokoukselle toukokuussa 2006 jätetty aloite sisälsi ehdotuksen äänioikeusikärajan alentamisesta myös kirkkoherranvaalissa. Sen osalta kirkolliskokous päätti säilyttää ikärajan 18 vuodessa, koska siinä käytetään suoraa ratkaisuvaltaa viranhaltijan valitsemisessa, ja vaalitapaan on jo aiemmin esitetty muutosta. Kirkkoherranvaalin muuttaminen välilliseksi on valmisteltavana kirkkohallituksessa.
"Kirkkoherranvaaliin liittyvää ikärajaa voidaan tarpeen vaatiessa katsoa, kun selvitys on tehty", sanoi kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja Kim Fröman.
Ruotsin ja joissakin Saksan luterilaisissa kirkoissa noudatetaan myös 16 vuoden äänioikeusikärajaa.
Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Ensimmäisen kerran sitä tullaan todennäköisesti soveltamaan seurakuntavaaleissa 2010. Uutta äänioikeusikärajaa voidaan kuitenkin käyttää jo aiemmin seurakuntaliitoksista aiheutuvissa ylimääräisissä seurakuntavaaleissa.
Kirkkolain muutos hyväksytään lopullisesti eduskunnassa.
Virkamiesoikeudelliset säännökset jätettiin raukeamaan
Kirkolliskokous päätti viimeisessä istunnossaan jättää raukeamaan virkamiesoikeudellisten säännösten siirtämisen kirkkolakiin. Äänestystulos 66-39 ei riittänyt vaadittuun 3/4 määräenemmistöön.
Säännökset olisivat uudistaneet kirkkolakia perustuslain ja työelämän lainsäädännön mukaisiksi. Uudistus olisi koskenut muun muassa virkasuhteen lajeja, lomauttamista, työnantajan velvollisuuksia ja työturvallisuutta.
Asiasta on käyty lähetekeskustelua jo syksyllä 2006 ja keväällä 2007. Lakivaliokunnan esittämä lakiuudistus ei esitystä vastustaneiden edustajien mielestä ollut kuitenkaan kypsä vietäväksi eduskunnalle. Puheenvuoroissa todettiin, että lakivaliokunnan alkuviikosta saatuun mietintöön on ollut liian vähän aikaa perehtyä ja että siinä on liian paljon avoimia ja tulkinnanvaraisia pykäliä.
Vastustajat näkivät ongelmallisena kirkon perinteen ja omaleimaisuuden ja yhteiskunnallisen lainsäädännön yhteensovittamisen. Puheenvuoroissa nostettiin esiin huoli kirkon autonomian säilymisestä.
Esityksen puoltajat korostivat lakikokonaisuuden merkitystä kirkon työntekijöiden aseman saattamiseksi ajan tasalle.
Kirkkoneuvokseksi Pirjo Pihlaja
Kirkolliskokous valitsi Kirkkohallituksen hallinto-osaston johtajana toimivaksi kirkkoneuvokseksi varatuomari, lakimiesasessori Pirjo Pihlajan. Pihlaja on työskennellyt Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin vt. lakimiesasessorina 1996-1997 ja vakituisesti vuodesta 1997 lähtien. Vuosina 1998-2001 hän toimi kirkkohallituksen sihteerinä.
Pihlaja on osallistunut moniin kirkkolain kehittämishankkeisiin kuten kirkon virkamieslainsäädännön uudistamiseen ja kirkkolainsäädännön kodifiointiin. Pihlaja on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1992 ja varatuomariksi 1993.
Hallinto-osastolle kuuluvat muun muassa lainsäädäntöön, yleishallintoon ja tietohallintoon liittyvät asiat.
Kirkon ulkoasiain neuvoston uusiksi jäseniksi valittiin diakonissa Kaisa Rauma, tämän varajäseneksi KTT, koulutusjohtaja Tuula Siljanen sekä piispa Eero Huovisen varajäseneksi TT, pastori Pauliina Kainulainen. Lapuan piispa Simo Peura seuraa ulkoasiain neuvostossa piispa Samuel Salmea. (KT 8.11.2007)
Lisää uutisia aiheesta
Oikopolut:
Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotteita
