Kirkolliskokous haluaa vahvistaa nuorten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa. Nuoret eivät tällöin ole toiminnan kohteita vaan aktiivisia toimijoita.
Kirkolliskokous tukee ajatusta, että kirkollisessa elämässä toteutettaisiin vuonna 2006 voimaan tullutta nuorisolakia. Nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistumiseen, ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
”Nuorten ja lasten kokema epävarmuus tulevaisuudesta, syrjäytyminen ja pahoinvointi kehottavat meitä huomioimaan nuoria ja lapsia entistä enemmän. Kirkko on tehnyt paljon työtä nuorten hyväksi. Monilta osin olemme edelläkävijöitä. Jo tehty työ ei kuitenkaan oikeuta meitä katsomaan, että asia on hoidossa, varsinkin kun elämme jatkuvan kulttuurisen muutoksen edessä”, painotti mietintöä esitellyt yleisvaliokunnan puheenjohtaja, kenttäpiispa Hannu Niskanen.
Kirkkolakiin sisällytettävä velvoite nuorten kuulemisesta sekä osallistuminen nuoria itseään kohtaan koskevaan päätöksentekoon olisi kirkolliskokouksen mielestä askel oikeaan suuntaan. Esimerkiksi oppilaitoksiin tulisi järjestää seurakuntavaalien ennakkoäänestysmahdollisuus.
Samoin esitettiin selvityksen laatimista nuorten omasta kirkolliskokouksesta ja sen aloiteoikeudesta kirkolliskokoukselle. On huomioitava, että eri-ikäiset lapset ja nuoret kaipaavat erilaisia keinoja, jotta voisivat osallistua itseään koskeviin päätöksiin.
Kirkolliskokous päätti lähettää kevään 2009 edustaja-aloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkkohallituksen valmisteluun.
Kirkolliskokouksen uuteen työjärjestykseen sisältyvät tulevaisuusvaliokunnan perustaminen ja muita muutoksia kirkolliskokouksen tehtäviin. Tulevaisuusvaliokunta aloittaa keväällä 2012, kun uusi kirkolliskokous on järjestäytynyt.
Jatkossa puhemiesneuvosto voi antaa suosituksia puheenvuorojen kestosta. Tämä takaa useammalle kirkolliskokousedustajalle mahdollisuuden esittää näkemyksensä kirkolliskokouksen täysistunnossa.
Valitsijamiesten vaalisäännöksiä on selkiytetty. Kirkolliskokouksen sihteerin nimike muutetaan pääsihteeriksi ja valiokuntien sihteerit liitetään osaksi kansliahenkilökuntaa.