• Takaisin edelliselle sivulle

Kirkkohallitus 18.9.2007: Äänioikeusikäraja esitetään laskettavaksi seurakuntavaaleissa 16 vuoteen

Suomen luterilaisen kirkon kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle, että äänioikeusikäraja seurakuntavaaleissa laskettaisiin 16 ikävuoteen nykyisestä 18 vuodesta. Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet yksittäisen seurakunnan kirkkovaltuustoon ja seurakuntayhtymässä kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon ja seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuustoon. Kirkkoherranvaalissa äänioikeusikäraja säilyisi esityksen mukaan 18 vuotena.

Suomessa valtaosa 15-vuotiaista käy rippikoulun, vuonna 2006 heidän osuutensa oli 88,2 prosenttia ikäluokasta. Konfirmaatio rippikoulun jälkeen on edellytys kirkolliselle vaalikelpoisuudelle, mutta ei tällä hetkellä äänioikeudelle. Nuoret ovat tässä vaiheessa aktiivisesti yhteydessä seurakuntien toimintaan. Nyt tehty esitys antaisi nuorille kanavan osallistua myös päättäjinä seurakunnan toimintaan ja elämään. 16 vuoden äänioikeusikäraja on sopusoinnussa uskonnonvapauslain suomaan oikeuteen itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan 15-vuotiaana huoltajien suostumuksella.

Lausunnossaan äänioikeusikärajan alentamisesta opetusministeriö ja oikeusministeriö ovat katsoneet, että seurakuntavaalien äänioikeusikäraja on kirkon oma asia. Kirkolliskokous päätti täysistunnossaan 8.11.2006 edustaja-aloitteen pohjalta antaa kirkkohallituksen tehtäväksi valmistella säännösesitys äänioikeusikärajan alentamisesta.

Kirkolliskokoukselle esitys talousarviosta vuodelle 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2008-2010

Kirkkohallitus hyväksyi esitettäväksi kirkolliskokoukselle Kirkon keskusrahaston talousarvion vuodelle 2008. Kirkolliskokoukselle lähetettiin myös Kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008-2010. Kirkon keskusrahaston talousarvioesitys kattaa luterilaisen kirkon eläkelaitoksen sekä yhteisen hallinnon ja toiminnan menot, seurakuntien saamat avustukset ja tuomiokapitulien menot.

Kirkon keskusrahasto saa suurimman osan tuloistaan seurakunnilta seurakuntamaksuina. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa seurakuntien perusmaksuksi esitetään 8,5 prosenttia vuodelle 2008. Vuonna 2007 prosenttiosuus on 8,7.

Eläkemenojen kohdalla kasvua aiheuttaa varautuminen suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Eläkemenojen suuruudeksi arvioidaan 122 500 miljoonaa euroa. Yhteisöveron jakotavan muutoksen takia seurakunnille maksettavien avustusten määrä vähenee.

Talousarviossa kirkon yhteiseen toimintaan varataan 22,8 miljoonaa euroa ja hiippakunnalliseen toimintaan 11,7 miljoonaa euroa. Avustuksiin varataan 16,1 miljoonaa euroa. Tavoite on, että vuosikate ensi vuonna olisi noin 0,8 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Kirkon keskusrahaston tase on vahva.

Suunnitelmakauden keskeisiä kirkon yhteisiä projekteja ovat: Väkivallasta sovintoon, tietohallintostrategian päivitys, nuori aikuinen kirkon jäsenenä, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä niiden tietojärjestelmien päivittämisen esiselvitys, piispainkokouksen parisuhteen rekisteröinti -selvitys, kirkkolain kodifiointi, kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän rakentaminen sekä projekti vastuullisesta sijoittamisesta.

Kirkkokolehdit vuodelle 2008

Kirkkohallitus määrää osan vuotuisista kolehtikohteista. Se päättää kolehdeista, jotka kerätään tiettyinä pyhäpäivinä, antaa seurakunnille tiedot kolehdeista, jotka tulee kerätä tiettyjen kuukausien aikana ja suosittelee seurakuntien harkittavaksi kolehteja, joitten käyttö hyödyttää koko kirkon toimintaan. Vuonna 2006 kolehti- ja muita vapaaehtoisia varoja kerättiin yhteensä 18 108 543 euroa. Seurakunnista ohjattiin niiden ulkopuolelle varoja 15 200 210 euroa ja seurakuntien omaan käyttöön jäi 2 908 333 euroa.

Kolehtipäiviä vuonna 2008 on yhteensä 61. Suomenkielisten hiippakuntien seurakunnille osoitettiin 32 pyhäpäivälle nimetty kolehti ja määrätyille ajanjaksoille sijoittuvia kolehtikohteita on kolme. Kohdesuosituksia seurakunnille annettiin yhteensä 13. Tuomiokapituleille annettiin mahdollisuus määrätä kolme kolehtia hiippakunnallisiin tarkoituksiin. Kirkkohallitus määräsi myös Porvoon hiippakunnassa kerättävät kolehdit.

Päihde- ja kriminaalityön kolehtivaroja päätettiin jakaa yhteensä 51 213 euroa yhdeksälle päihde- ja kriminaalityötä tekevälle yhdistykselle.

Kirkkohallitus asetti työryhmän tekemään kokonaisselvityksen ruotsinkielisen kirkollisen ammattiin valmistavan peruskoulutuksen ja kirkon työntekijöiden henkilöstökoulutuksen turvaamisesta. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin johtaja Robert Lemberg ja jäseniksi hiippakuntadekaani Sixten Ekstrand, johtaja Stefan Forsén, johtaja Kari Kopperi, hiippakuntasihteeri Stina Lindgård ja kirkkoherra Roger Rönnberg. Sihteeriksi määrättiin Pia Kummel-Myrskog. Työskentelylle varattiin aikaa 31.12.2007 saakka.

Seurakuntaliitoksia

Kirkkohallitus päätti liittää Leivonmäen seurakunnan Joutsan seurakuntaan vuoden 2008 alusta. Joutsan seurakunnan alue käsittää Joutsan ja Luhangan kuntien alueen.

Rantsilan seurakunta päätettiin liittää Siikalatvan seurakuntaan 1.1.2008 alkaen, jolloin Rantsilan seurakunta lakkaa itsenäisenä. Laajentuvan Siikalatvan seurakunnan alue on Piippolan kunta, Pyhännän kunta, Pulkkilan kunta, Kestilän kunta ja Rantsilan kunta.

Euran seurakuntayhtymän Honkilahden kirkon peruskorjaukseen liittyen kirkkovaltuuston päätös vahvistettiin ja asiakirjat lähetettiin opetusministeriön vahvistettaviksi. Samoin lähetettiin opetusministeriön vahvistettaviksi asiakirjat liittyen Porvoon tuomiokirkon portteihin. Museoviraston esityksestä Hyvinkään seurakunnan Kytäjän kirkko päätettiin suojella.

Kirkkohallitukselle uusi henkilöstöpäällikkö

Kirkkohallitus päätti uuden henkilöstöpäällikön viran perustamisesta Kirkkohallitukseen. Kirkon keskushallinnossa tulee ensi vuoden alussa voimaan muutoksia. Kansliapäällikön toimistoon siirretään henkilöstöhallinto. Kirkkohallituksen tietohallinto ja tukipalvelut siirretään talousosastoon. Jatkossa henkilöstöpäällikön tehtävät liittyvät vain henkilöstöhallintoon. Uudistukseen kuuluu myös hankintapäällikön virka. Hankintapäällikön tehtävä on kehittää Kirkkohallituksen hankintatointa ja avustaa Kirkkohallituksen yksiköitä ja tuomiokapituleja hankintaan ja kilpailuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kirkkohallitus päätti tukea Kirkon mediasäätiön työtä kaudella 2008-2010 vuosittaisella 30 000 euron maksulla. Kansliapäällikkö Risto Junttila nimettiin kirkkohallituksen edustajaksi mediasäätiön valtuuskuntaan. (KT 18.9.2007 mm)

Lisää uutisia aiheesta

• talous ja hallinto

• Hiljenny Kappelissa
  
  
• Sanasto
  
  
• Liity kirkkoon
  
  
• Raamattu
  
  
• Kannanotot
  
  
• Rekrytointi
  
  
• Anna palautetta